Ohjeita jättiputken torjuntaan omalla pihamaalla

Jättiputket kuuluvat ukonputkien sukuun (Heracleum). Suomessa tavataan Aasiasta peräisin olevia kaukasian- (H. mantegazzianum) ja persianjättiputkea (H. persicum), kotimaista idänukonputkea (H. sphondylium sibiricum) sekä itärajan takaa aggressiivisesti leviävää H. sosnowskii.

Jättiputki on helppo tuntea 2-3-vuotiaana, jolloin sen lehdet ovat huomattavasti suuremmat kuin kotimaisten putkien (esim. ukon- ja karhunputki). Suuri lautasmainen kukinto syntyy vasta kolmantena vuotena. Ensimmäisenä vuotena kasvi kasvaa vain noin puolen metrin korkuiseksi, toisena vuotena jättiputken lehdet voivat kasvaa metrin korkuiseksi ja levyiseksi. Lehdissä on kolme-viisi lehdykkäparia, jotka ovat useimmiten kapeahkoja, keihäänkärkimäisiä, karkea- ja terävähampaisia. Lehtiruodissa on yleensä purppuranpunaisia laikkuja tai se voi olla punainen lähes kauttaaltaan. Tiheä jättiputkikasvusto varjostaa tehokkaasti muita kasveja, ukonputket kasvavat yksittäin.

Kolmantena vuotena jättiputki kasvattaa kukkavarren, joka voi olla jopa viisi metriä korkea ja jopa 10 cm leveä (ukonputkella vain 2-3 cm) ja siinä on karvoja. Kukinto on valkea, vähän kupera ja monihaarainen.

Ohjeita jättiputken torjuntaan

Kasvi leviää sekä juurakon että siemenien kautta. Nuoria siementaimia voi poistaa mekaanisesti kitkemällä tai niittäen. Kasvin kukinta-aika on heinä-elokuun vaihteessa, kun siemenet ovat kypsyneet. Jättiputket pitää hävittää ennen kuin ne ehtivät kukkia ja levittää siemenensä. Lisääntymisen voi estää leikkaamalla kukinnot ennen kuin siemenet leviävät ympäristöön.

Laaja, kukkiva esiintymä saattaa olla 30-40 vuotta vanha ja maaperässä on tällöin vankka siemenpankki. Siemenet itävät ainakin 5-8 vuotta ja vanha kohde on puhdas vasta kun siemenpankki ehtyy. Alle kolmen vuoden ikäisessä kasvustossa ei ole kukkivia yksilöitä ja esiintymä on helppo hävittää.

Jättiputki on helpointa torjua kun kasvu käynnistyy lumien sulettua. Ensimmäisenä versovat vanhat juurakot ja parin viikon kuluessa ilmestyvät hennot siementaimet. Kesäkuun puoliväliin mennessä vanha kasvusto on jo metrin korkuinen. Kasvin kaivaminen maasta juurineen on helpointa tehdä kasvukauden alkuvaiheessa. Jos kasveja on useita, voi kasvupaikan peittää valoa läpäisemättömällä muovilla, joka kiinnitetään reunoistaan maahan painojen, esim. isojen kivien avulla. Peittäminen näivettää kasvin ja estää siementen itämisen. Matalaa kasvustoa voi myös niittää. Se ei poista kasvia, mutta usein tehtynä heikentää kasvin elinvoimaa.

Katkottuja kasvinosia tulee aina käsitellä varoen. Kaikki kasvimateriaali, joka sisältää kypsiä siemeniä, on tuhottava paikan päällä, koska kypsät siemenet voivat irrota kuljetuksen aikana. Kasviaineksen voi tuhota polttamalla, kompostoimalla tai peittämällä mustalla valoa läpäisemättömällä muovilla. Siemeniä ja juuria ei kannata kompostoida, koska ne voivat säilyttää itävyytensä. Jättiputkien taimet on poistettava niin, etteivät ne juurru uudestaan. Juuret on katkaistava noin 20-25 senttiä maanpinnan alapuolelta, jossa juuri vaihtuu varreksi. On myös varmistettava, ettei maahan jää juuria, jotka muodostavat uusia yksilöitä.

Muista työturvallisuus!

Kasvin kosketus saattaa aiheuttaa voimakkaita iho-oireita. Kasvi sisältää ja erittää kasvinestettä, jonka kemialliset aineet, furokumariinit, vaikuttavat ihon valonherkkyyteen. Auringonvalo tai muu UV-säteily aiheuttaa paljaalle iholle palovamman kaltaisia rakkuloita tai ihottumaa ja pigmenttivaurioita. Sen vuoksi jättiputkikasvustoja kannattaa hävittää pilvisinä päivinä.

Käytä aina suojaavaa vaatetusta. Iho ja silmät on suojattava kasvinesteeltä, jota saattaa roiskua tai valua kasvista. Jos kasvinestettä pääsee iholle, pitää ihoa huuhdella välittömästi juoksevalla vedellä. Kylmällä vedellä peseytyminen, kortisoni ja antihistamiini lievittävät oireita. Peseydy huolella torjuntatoimien jälkeen. Huuhtele myös likaantuneet vaatteet. Mikäli iho-oireita esiintyy, käänny lääkärin puoleen. Muista, että iho-oireet pahenevat auringon valossa!

Jyväskylän kaupungin maa-alueilla sijaitsevista jättiputkista voi ilmoittaa kaupungin palautepalvelun kautta.
Muiden vieraslajien torjunta Jyväskylässä: Vieraslajikampanja Jyväskylässä

Lisää tietoa jättiputkesta: vieraslajit.fi