Juhon blogi: Kyynämöisen kierto

Kyynämöisen kierto on reittinä miellyttävä kolmiosainen reitti. Se on kuin kolmesta kappaleesta koostuva tarina. Pääreitti koostuu tarinan lailla kolmesta yhtäpitkästä osasta. Osat ovat 9 km Uuraisilta Yhdystie 6250:tä pitkin Höytiälle. 8km Höytiältä hiekkaista Muuraismäentietä Kyynämöiselle ja 10 km Kyynämöiseltä seututie 627:tä pitkin Uuraisten keskustaan. 

Reitin tiedot: Komoot – Kyynämöisen kierto

Ensimmäinen osa: Suorat maantienlaidat. Avoimet tiet Höytiälle

Kyynämöisen kierron ensimmäinen kappaleista olisi viivasuorat maantieosuudet kevyillä ylä- ja alamäillä. Näkymät maantien suorilla ovat hieman Lapin pitkiä suoria muistuttavia pätkiä. Pitkien suorien miellyttävyys on usein hyvässä näkyvyydessä. Näkymät pitkälle auttavat hahmottamaan menoa ja luovat etenemisen tunnetta hyvässä ja pahassa. Kauaskantoinen näkymä voi myös tuntua hidastavan matkantekoa ja kaukana siintävä mäki voi laskea motivaatiota jo pitkään ennen varsinaista nousua. Uskon myös, että pitkä näkymä ja suoruus auttavat autoilijoita havaitsemaan pyöräretkeläisen hyvissä ajoin ja turhia ohitukseen liittyviä vaarantamisia ei tapahdu, kun autoilija ehtii ennakoimaan.

Pitkää suoraa Uuraisilla

Kilometritolkulla suoraa maantiepiennarta voi monille tuntua retkellä tylsältä ja puuduttavalta. Voisin kuitenkin todeta, että retkeen kuuluu välillä tylsyyden tunteiden kestäminen. Ainakin itselläni ne ovat pakollisia, jotta taukopaikalle kurvaaminen tai uudelle etapille pääsy tuntuu palkitsevalta. Joskus tällaisten pitkien maantieosuuksien katsominen kartalta aiheuttaa mielessäni tunteen ”kauankohan tuollakin maantiellä joutuu tempomaan” mutta todellisuudessa maantien pituus hämää, sillä etenemisvauhti on usein kova (varsinkin myötätuulella). Kyynämöisenkin kierrossa maantiesuoralla vauhti tuntui kiihtyvän metsäisiin hiekkatieosuuksiin verrattuna rivakkaan vauhtiin kuin ohjuksen lailla.

Höytiän pirteä keskittymä

Maantiet risteytyvät Höytiän muutaman sadan asukkaan kylän keskellä. Neljän tien risteyksessä voi aistia piristävän ja aktiivisen kylän hengen. Palveluita tai kauppaa Höytiällä ei ole, mutta risteyskylältä löytyy miellyttävä tukeista kasattu taukopaikka ja taukokota, jossa oli hämmästyksekseni tulipaikka ja jopa puita. Omien eväiden tuominen ja tauko Höytiän keskittymässä on siis vahva suositukseni. Höytiän keskittymän penkillä paikallisten ihmisten menoa katsellessa ajatuksiini piirtyy kuva aktiivisesta kylätoiminnasta ja tekemisen meiningistä. Sitten palaan katselemaan karttaani ja arvioimaan seuraavaa etappia noin 10 kilometrin päässä pohjoisessa. Matka jatkuu Höytiältä, joka paikallisen kyläyhdistyksenkin sanoin on ”sopivan kaukana kaikesta”.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on 20220623_180902-1024x472.jpg
Höytiän kylällä on oiva taukopaikka.

Toinen osa: Höytiältä Kyynämöiselle – Metsän monet muodot

Höytiältä Muuraismäentielle kääntyvä hyväkuntoinen ja tiiviiksi ajettu hiekkatieosuus on mielenkiintoinen sekoitus erilaisia metsätyyppejä. Näinkin lyhyeltä metsäosuudelta löytyy puustoa talousmetsästä suopursuilta tuoksuvaan suometsään. Omalla matkallani tämä reitti myös tarjoili kaikille aisteille kokemuksia: metsän tuoksuun sekoittuvat kukkivien suopursujen tuoksu, ihoa lämmittävä ilta-aurinko ja suon laidassa kukkuva käki vahvisti tunnettani siitä, että pyörämatkailussa suurin osa luonnon tarjoamista kokemuksista tulee jo matkasta, eikä vain määränpäästä. Tällä hiekkatieosuudella huomasin olevan kohtuullisen paljon nähtävää ja tehtävää, josta en oikeastaan mitään tällä matkalla päätynyt tekemään.

Matkalla olisi voinut piipahtaa katsomaan jykevää Esan petäjää, pulahtaa Huutoniemessä uimassa tai patikoida Konttivuoren luontopolulla tarkastamassa höytiäläisten kyläyhdistyksen ansiokkaasti ahkeroimia polkurakenteita ja laavua.

Tie on hyvässä kunnossa, eikä läpiliikennettä kovin paljoa ole. Karavaanialueet toki tuovat oman lisänsä matkustamiseen, mutta siirtymä Kyynämöisen eteläpuolelta pohjoispuolelle meni itselläni rauhassa. Näin muutaman tielle liiskaantuneen käärmeen. Muutamien siltojen yhteyteen tehdyt pätkät asfalttipäällystettä saivat minut ajattelemaan, että näinkö lyhyt hiekkaosuus tämä olikin. Matkaa oli mukava tehdä metsän rauhassa. Kunnes ennen pitkää puurivistöjen takaa alkoi kuulua voimakkaampien moottoreiden jyrinää ja kohta näinkin Kyynämöisentien ja Muuraismäentien risteysalueen mutkassa olevan Majalammen yli traktoriliikennettä ja tiesin tulleeni uudelle etapille.

Kolmas osa: Kyynämöinen

Kartasta katsottuna ei aina kaikkea näe. Joskus pyöräillessä mieleni valtaa tunne siitä, ettei alueen maisemat vastaa kartalta katsottua ja odotettua maisemaa. Kyynämöisen kylänraitti oli juuri tällainen yllättäjä! Vehreät peltoaukeat, näkymä järvelle ja hyvin hoidetut maatilapihapiirit tien molemmin laidoin yllättivät itseni todella. Seutu on selvästi ahkeranoloista maatalousaluetta ja kesämökkipitäjää. Kyynämöisen raittimainen ”kylä” sijaitsee pitkänomaisen Kyynämöisjärven koillispuolella vedestä selvästi korkeammalla. Upeat näkymät avautuvat peltovainioiden yli Kyynämöisjärvelle. Kyynämöisen järven maisemissa oli miellyttävää kumpuilevaa ja mutkittelevaa maantietä, jossa vehreys ja viileys olivat enemmän matkaa määrittäviä elementtejä kuin pitkällä järven eteläpuolella pölyävät ja kuivat maantiesuorat – tai ainakin se tuntui sille. 

Kyynämöisen kylältä ei kuitenkaan juuri pyöräilijälle palveluita löydy. Kylä tuntui muutenkin puuttuvan eikä Höytiän kylän kaltaista keskittymää ollut. Nähtävää on silti: kylänraitin varrella on punainen, uljas hirsirakenteinen Kyynämöisten raittiusseurantalo ja yli sata vuotta toiminut kyläkoulu. Harmikseni en kuitenkaan pysähtynyt lukuisissa niemissä, joita Kyynämöisen järven rannoilla on. Kartasta katsottuna ja jälkeenpäin mietittynä ainakin Talasniemen museoaittojen ja Huutoniemen ohiajo pysähtymättä jäi kaihertamaan ja varmistaa paluuni Kyynämöisen rantamaisemiin tulevilla Uuraisille suuntautuvilla lenkeillä.

Uuraiset ylipäätään

Omat eväät ja maantien vierustaa pelkäämätön mieli on Kyynämöisen kierrossa tärkeää. Reittiä voi lyhentää Virtasalmen kautta, mutta kannustan menemään Höytiälle asti. Uuraisten maisemat tarjosivat kokonaisuutena piristävän retkipyöräilykokemuksen, joka vaatii ulkopaikkakuntalaisille koko päivän aikaa reittisiirtymän ja reitin läpiajamiselle pysähdyksineen. Uuraisilla on komea kirkko – sitä kannattaa käydä ihailemassa! Samalla voi piipahtaa Uuraisten kotiseutumuseossa ja nauttia lähikaupan jäätelö torilla. Siinäpä Uuraisten tarjonta alkaakin jo olla.

Uuraisille siirtymä

Ulkopaikkakuntalaisille Uuraiset on nopeasti ajateltuna aika kaukana Jyväskylään nähden. Sinne on haastavaa päästä muuten kuin autolla tai pyöräilemällä koko matkan tai siirtymällä linja-autolla Tikkakoskelle ja jatkamassa Jokihaaran suuntaan polkien. Jokihaaran jälkeen Kesäkahvila Paunetti tarjoilee jäätelöä ja kahvia joka päivä 12–19. Paunetilta voi kääntyä jo oikoreitille Höytiän suuntaan ja kiertää Höytiältä eteenpäin virallista reittiä. Höytiälle pääsee myös Vesangan suunnasta hiekkaisia teitä pitkin Nyrölän ohi ja reittiä voi soveltaa halutessaan.

Muutama kaukoliikenteen bussi taitaa kulkea Uuraisille säännöllisesti, mutta lipunmyynti on digitaalisen kiven alla. Jos Uuraisten suuntaan päättää haluta linja-autolla edes jonkin matkaa, niin yksi keino olisi kulkea paikallisliikenteellä Tikkakosken varuskunta-alueen tuntumaan, ja jatkaa mäkistä, Luonnetjärventien maantietä Uuraisia kohden ja kääntyä Jokihaarassa seututie 630:lle.

Uuraisilta löytyy itsessään tarvittavat palvelut mutta muuten matkalla Kyynämöisen ympäri ei ole kauppoja. Omia eväitä, runsasta määrää juotavaa ja varasisäkumia, renkaanvaihtotyökaluja ja pumppua pitäisin pakollisena matkassa mukana.

Juhon blogi: Säynätsalon Saaristokierros

Kesäinen järven ranta, aurinko paistaa siniseltä taivaalta.

Ah, pyöräilykausi ja avoin järvenselkä! Kolme maisemiltaan yltäkylläistä saarta: tehtaasta ja kulttuurikohteista tunnettu pääsaari Säynätsalo, rantojen ja maisemien Lehtisaari ja viimeisenä kauniiden luontokohteiden ja vuorten Muuratsalo. Säynätsalon saaristo oli oma kuntansa vielä vuoteen 1993 saakka, jolloin se liitettiin osaksi Jyväskylää. Säynätsalosta löytyy kuitenkin edelleen kaikenlaista, vaikka reipas määrä kuntapalveluja onkin jo historiaa. Historiallisesti Säynätsalon tehtaan vaiheet, Alvar Aallon sekä Wivi Lönnin vaikutus näkyy edelleen saarilla.

Reitin tiedot: Komoot – Säynätsalon saaristokierros

Polkupyörä nojaa sillankaidetta vasten. Taustalla järvi, sininen taivas ja pilviä.

Saapuminen saarille

Pyöräretkellä saaristoon riittää siis koettavaa luonto- ja miljööelämyksiä hakevalle. Itsessään saaristo on helposti saavutettavissa, sillä Jyväskylän keskustasta ajaa Säynätsaloon noin kolmessa vartissa. Reitti on pyöräily-ystävällinen Kinkomaan kautta, ja Keljonkankaan ja Kinkomaan mäki on “ainoa kunnon mäki” matkalla saaristoon ja takaisin. Siirtymän voi myös tehdä joko Säynätsaloon bussilla nro 21 tai saarten läpi Muuratsalon länsipuolen perukoille bussilla nro 16. Itse retken voi siis aloittaa molemmin päin. Hyvä kuitenkin pitää mielessä, että Säynätsalosta löytyy kauppa, pyöränhuoltoliike, huoltoasema ja apteekki ja Muuratsalosta vain kioski.

Kokemus

Opasteita pyöräilijälle ei juuri ole. Tiestön yleisopasteet Säynätsalo, Lehtisaari ja Muuratsalo ovat toisaalta riittäviä, sillä tiestö kulkee pääosin veden äärellä. Matkan edetessä huomaakin järven jatkuvan läsnäolon. Pyörätiet kulkevat lähes koko ajan rannan tuntumassa ja kovimmalla tuulella voi jopa tuntea paikoittain veden roiskeet. Avautuvat järvenselät ovat parhaimmillaan Säynätsalon sataman, siltojen ja Muuratsalon Haikan kierrossa. Saariston kiertoa suosittelen etenkin järvimaisemia ihaileville rauhakseen polkijoille. Saarilla ei kovin nopeasti saa kilometrejä kerrytettyä. Väittäisin että 20 km matkalla on jo nähnyt saarten tarjonnan. Lisämatkaa voi hankkia ajamalla Muuratsalon hiekkateitä pitkin Muuratsalon eteläpäähän.

Polkupyörä, kaide, järvinäköala, sininen taivas, aurinko paistaa

JAPAn Pyöräile Kylille -hankkeen Säynätsalon Saaristokierto toimii hyvänä runkona saarten läpikäymiseen, suosittelen kuitenkin poikkeamaan rohkeasti reitiltä, sillä saarille ei voi eksyä ja saarilta voi parhaimmillaan löytää itselle mielenkiintoista nähtävää. Saariston kierrossa jokaisella saarella onkin tarjottavaa pyörällä liikkuvalle. Säynätsalossa on pienellä alueella hämmästyttävän paljon kulttuurinähtävää. Säynätsalon kunnantalon naapurustosta löytyy myös pyöränhuoltoa, jos sattuu ikäviä ongelmia. Lehtisaaressa voi kruisailla vapaasti ja omakotitalorikkaan saaren kiertää vartissa ympäri. Muuratsalossa onkin jo luontokohteita kerrakseen; rantoja, vuoria, metsiä, soita. Jos aikaa riittää, niin ei muuta kuin fillari parkkiin polun alkuun ja koluamaan luontoon.

Saarien kierrossa pyöräiltävät tiet ovat melko hyvässä kunnossa. Muutamia juurien murtamia töyssyjä tai vastaavia kismittäviä epätasaisuuksia on Lehtisaaren pääväylällä kahdessa kohtaa. Muuten reitit ovat hyvässä kunnossa, eikä missään kohden tarvitse siirtyä autojen sekaan, ellei tee matkaa Muuratsalon itäpuolelle Kortepellontielle. Toisaalta Muuratsalon autoliikenne on rauhallista ja satunnaista harvan asutuksen vuoksi.

Riippumatto rannalle – Teeritien kalliouimaranta / Lehtisaari

Lehtisaaren omakotitaloalueen takaa löytyy edukseen erottuva kallioranta. Ranta on kuin suoraan entisaikojen JärviSuomi-matkailukuvastosta: se on yleisilmeeltään avara, kallioinen ja mäntyinen. Mäntyjen väliin ripustin riippumaton niin, että Lehtisselkä ja näkymä Muuramen Riihivuoreen avautuu heti kirjan sivujen yli. Vaikka saarten kiertäminen ei vaadi paljon aikaa, suosittelen varaamaan kesäiseen saaristokiertelyyn extratunteja, sekä mukaan joko riippumaton, uimavarustuksen tai molemmat.

Kesäinen järven ranta, aurinko paistaa siniseltä taivaalta.

Esittelyssä kesätyöntekijämme Aliisa ja Juho

Kuvassa mies ja nainen seisovat rinnakkain ja hymyilevät kameralle.

Kesä on täällä ja niin ovat myös tämän vuoden JAPAn kesätyöntekijät Aliisa Kuitunen ja Juho Onkinen.

Aliisa opiskelee Hämeen ammattikorkeakoulussa kestävää kehitystä. Työpesti on hänelle mieleinen juttu. ”Haaveena oli saada oman alan töitä ja se toteutui.” Aliisan työnkuvaan kuuluu vieraslajikampanjan parissa työskentely ja Lastipyörälainaamon pitäminen. Lisäksi hän on mukana hankkeissa sekä tapahtumissa ja toteuttaa somepostauksia. Vapaa-ajalla Aliisa kuluttaa rikospodcasteja ja käy kesäisin suppailemassa.

Juho puolestaan opiskelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän työskenteli jo edellisenä kesänä JAPAlla Pyöräile kylille -hankkeessa ja jatkaa sen parissa tänäkin vuonna. Työtehtäviin kuuluu hankkeen markkinointi ja pyöräretkien vetäminen. ”Ekologiset arvot ja omin voimin kulkeminen ovat tärkeitä arvoja minulle, jonka takia päädyin Pyöräile Kylille -hankkeen pariin.” Pyöräilyharrastuksen lisäksi Juho harrastaa oluita ja niiden valmistusta.

Molemmat odottavat innolla tulevan kesän työtehtäviään. Juho toivoo erityisesti työnsä tuottavan iloa Keski-Suomen maisemissa liikkuville fillaristeille. 

Osallistu Jyväskylän kaupungin Vieraslajikampanjaan!

Jättipalsamikasvusto

Jyväskyläläisiä kannustetaan jälleen torjumaan vieraslajeja niin omilta pihoilta kuin kaupunginkin mailtakin. Jyväskylän kaupungin maalla olevista vieraslajiesiintymistä voi ilmoittaa kaupungin palautepalvelun kautta.

Halutessasi voit nyhtää vieraslajeja, kuten lupiinia tai jättipalsamia kaupungin mailta myös itse. Ilmoittaudu mukaan Vieraslajien kitkentä challengeen ja nyhdä! Ilmoittautuminen on tärkeää, koska vieraslajien hävittämiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. JAPA varmistaa kaupungin maanomistajuuden ja antaa kitkentäluvan.

Jyväkylän kaupungin tiedote 3.6.2022: Jyväskyläläisiä kannustetaan haittakasvien hävittämiseen vähintään omalta kiinteistöltään

Lisätietoa:

Vieraslajikampanja Jyväskylässä (JAPA)

Vieraslajien torjunta Jyväskylässä -facebook

Jyväskylän kaupungin vieraslajisivut

Pörriäisvarikko – non stop hyönteishotellityöpaja lauantaina 21.5.2022

Tule rakentamaan pörriäisille oma koti!

Jyväskylän kaupungin Kehä Vihreä ja Jyväskylän kestävä kehitys JAPA järjestävät hyönteishotellityöpajan koko perheelle la 21.5. 2022 klo 15-17.30 Jyväskylän yliopiston kampuksella. Tapahtuma on Lasten tiedelauantain rinnakkaistapahtuma.

Hotellimalleissa on eritasoisia haasteita eri ikäisille rakentajille, ja työpajaan on varattu erilaisia luonnonmateriaaleja sekä tarvittavat työkalut. Voit myös tuoda kotoa kukkaruukun tai vaikkapa maitopurkin hotellin kokoamista varten. Työpajan pölyttäjäsiantuntijoina toimivat väitöskirjatutkijat Jaakko Soininen ja Elsi Hietaranta. Rakennusmestarina toimii Lauri Pulkkinen. Tapahtuma on maksuton ja se sopii kaikille, myös askarteleville aikuisille!

Sijainti: Jyväskylän yliopiston Seminarium-rakennuksen edusta. Työpaja on osa Yläkaupungin Yön ohjelmaa https://www.ylakaupunginyo.fi/tapahtumat/

Pyörien huoltopaja Valkolassa ke 25.5.2022

Laitetaan polkupyörät kesäkuntoon ja polkaistaan kesäreiteille!

Valkolan nuorisoseurantalolla järjestetään ke 25.5. klo 16-19 polkupyörien huoltopaja, jossa huolletaan pyörät omatoimisesti, mutta ohjattuna. Paikalla ovat Jyväskylän Pyöräilyseuran mekaanikot opastamassa huoltotoimia. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Non stop eli voit tulla paikalle itsellesi sopivaan aikaan.

Nappaa sinäkin mukaan oma fillari, konkeli, pikajalka, munamankeli tai maisemanvaihtajasi ja tule Valkolaan! Tarkistellaan, kiristellään, öljytään ja säädetään menopeli kesäksi ajokuntoon.

Osoite: Valkolantie 555, 41360 Valkola

Tapahtuman järjestävät:

– Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry/Pyöräile kylille -hanke. Hanketta rahoittaa Jyväsriihi.
– Keski-Suomen kylät ry ja MSL/ Idylli hanke

Metsäsuomalainen Vesanka -pyöräretki 10.5. klo 18

Kaikille avoin retki Metsäsuomalainen Vesanka -lähipyörämatkailureitillä.

Reipas retki mukavan lyhyiden metsätaipaleiden läpi palkitsee raikkaudellaan pyöräilijää. Laajavuoren hyppyrimäen takaosan voi bongata näiden metsätaipaleiden maisemassa. Retken reitti kulkee niin leveän maantien laitaa, pyöräteitä kuin hiekkateitäkin ja on kohtalaisen mäkinen. Pyöräillään rauhallista vauhtia noin 30 kilometriä.

Matkaan voi lähteä joko omalla pyörällä tai lainata sähköpyörää Lastipyörälainaamon valikoimasta – jos haluat ajaa sähköpyörällä, niin laita etukäteen viestiä osoitteeseen paula.wilkman (at) jyvaskyla.fi.

Retken tarjoaa Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:n Pyöräile kylille -hanke. Retken päätteeksi toivomme retkeläisiltä palautetta reitistä.

Retki on osa Jyväskylän Pyöräilyviikon ohjelmaa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Facebookissa tai JYPSin Nimenhuudossa.

Pyörien huoltopaja Valkolassa ke 25.5.2022

Laitetaan polkupyörät kesäkuntoon ja polkaistaan kesäreiteille!

Valkolan nuorisoseurantalolla järjestetään ke 25.5. klo 16-19 polkupyörien huoltopaja, jossa huolletaan pyörät omatoimisesti, mutta ohjattuna. Paikalla ovat Jyväskylän Pyöräilyseuran mekaanikot opastamassa huoltotoimia. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Non stop eli voit tulla paikalle itsellesi sopivaan aikaan.

Nappaa sinäkin mukaan oma fillari, konkeli, pikajalka, munamankeli tai maisemanvaihtajasi ja tule Valkolaan! Tarkistellaan, kiristellään, öljytään ja säädetään menopeli kesäksi ajokuntoon.

Osoite: Valkolantie 555, 41360 Valkola

Tapahtuman järjestävät:
– Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry/Pyöräile kylille -hanke. Hanketta rahoittaa Jyväsriihi.
– Keski-Suomen kylät ry ja MSL/ Idylli hanke

Istuta pääsiäiskukkasi Viitaniemen Stavangerin puistoon 14.-15.5.

Älä heitä pääsiäiskukkiasi roskiin, vaan istuta ne puistoon kaikkien iloksi. Sipulikukkien kierrättämiseksi toteutetaan SIKSAK – Sipulikukkien kierrätystapahtuma 14.-15.5. Kukat istutetaan Viitaniemen Stavangerin puistoon. Kierrätettävien sipulikukkien toivotaan tuovan alueen käyttäjille iloa vielä ensi vuonna.

Kukkien istuttamisen lisäksi tapahtumassa on kompostineuvontaa ja mahdollisuus kokeilla lastipyörää. Tapahtuman toteuttaa Jyväskylän kaupunki yhteistyössä JAPAn kanssa ja se on osa Jyväskylän kaupungin Kehä Vihreän kasvillisuus– ja luontoteemaista tapahtumakokonaisuutta.

Lue lisää: Jyväskylän kaupungin tiedote 19.4.2022: Resurssiviisaassa Jyväskylässä kierrätetään jopa sipulikukat