Tänään JAPAttajien esittelyvuorossa Jyry, JAPAn hanke- ja vapaaehtoistyöntekijä.

Saavuimme ihanaan satumetsään. Kertoisitko missä olemme? Miksi paikka on sinulle tärkeä?

Olemme Touruvuoren luonnonsuojelualueella. Muutin aikanaan maalta tänne kaupunkiin Jyväskylään, tuohon tosi lähelle. Näin Touruvuoren kotipihastani ja katsoin, että onpa hienon näköinen paikka ja lähdin katsomaan. Sitten löysin täältä ihan luontopolunkin. Tämä kaunis metsä on luonnonsuojelualuetta, eli ihan eri verrattuna talouskäytössä olevaan metsään. Vaikka en enää asu Palokassa, käyn täällä silloin tällöin, bussilla pääsee keskustasta. Tämä oli Jyväskylästä ensimmäinen luontokohde, jonka löysin ja johon ihastuin heti.

Mitä muuta elämääsi kuuluu metsän lisäksi?

Tällä hetkellä opiskelua aika paljon, opiskelen yhteisöpedagogiikkaa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Ja sitten, miten sen nyt sanoisi, aktivismia tai aktiivisuutta näissä ympäristöasioissa. Se on melkeinpä kaikista päällimmäisin, jopa opiskeluakin keskeisempi, vaikka ei ehkä pitäisi olla niin. Luen myös tosi paljon kirjoja. Viime aikoina enimmäkseen tietokirjoja, mutta tykkään paljon myös kaunokirjallisuudesta, ja sen parissa kulutan aikaa.

Touruvuorelta löytyvät hyvät opasteet.

Miten päädyit JAPAan töihin?

Olin ensin työkokeilussa. Olimme juuri muuttaneet uudestaan Jyväskylään ja jotain tekemistä piti keksiä. Olin kuullut JAPAsta aikasemmin ja ajattelin, että onpa mielenkiintoista toimintaa. Päätin mennä kysymään, pääsisikö teille työkokeiluun ja heti otettiin innolla vastaan. Oli tervetullut ja arvostettu fiilis, se oli tosi kiva! Puolisen vuotta olin työkokeilussa ja tykkäsin hirveästi. Sain tehdä kaikkea mahdollista ja olla monessa mukana. Sitten alkoi Astetta Coolimpi Ilmasto -hanke ja Anna kysyi, haluanko tulla tekemään siihen taustaselvitystä ja sitä kautta työllistyin. Viime aikoina olen tehnyt hankkeessa tunteja silloin tällöin, ohjannut ilmastotiimiä.

Lisäksi vedän vapaaehtoisena JAPAn ilmapiiriä, joka on avoin keskustelupiiri ilmastonmuutoksesta. Nyt toiminta on tauolla, mutta toivottavasti syksyllä jatketaan. Ilmapiiri syntyi, kun IPCC:n 1,5 asteen raportti julkaistiin ja pohdimme, miten siitä noussutta keskustelua, mielenkiintoa ja innostusta voisi kanavoida rakentavasti. Ja käsitellä niitä tunteita ja ajatuksia, mitä se herätti. Siitä syntyi idea ilmapiiristä. Olin heti tosi innoissani ajatuksesta ja päädyin vetäjäksi.

Ja yleisöltä: mitä haluat saavuttaa tehtävässäsi?

Ilmapiiriä ajatellen, haluan kehittää itseäni dialogin vetäjänä ja keskustelijana. Ja nimenomaan rakentavan ja kaikkien ymmärrystä lisäävän dialogin luomisessa. Ja on myös hienoa, että voi tarjota muille kokemuksen ja mahdollisuuden keskustella. Hanketyötä ajatellen, haluan kehittyä kaikenlaisessa vaikuttamistoiminnassa ja sen edistämisessä.

Yleisökysymys: Miten JAPAttajuus näkyy elämässäsi muutoin?

Kyllähän se muodostaa perustan elämälle, se vastuullisuuden ajatus. Se näkyy ihan jokapäiväisissä valinnoissa ja kriittisyydessä, millä tarkastelee totuttuja toimintatapoja monissa eri yhteyksissä. Esimerkiksi tuolla opiskelumaailmassa kriittisyyttä ja kyseenalaistamista tehdään yllättävän vähän. Sitä näkee luonnostaan asiat sen kautta. Ja tietysti vapaa-ajalla tykkään käydä metsässä ja henkilökohtainen luontosuhde on tärkeä. Toimin myös näiden asioiden puolesta vapaaehtoisena. Siitä on niin vilpittömän kiinnostunut, että sen parissa viihtyy.

Mitä haluaisit ihmisten tietävän JAPAsta?

JAPAlaiset ovat tosi omistautuneita kestävän elämäntavan edistämiselle. Luulen, että hirveän montaa työtä ei voi tehdä niin sydämellä, kuin tuota työtä tehdään. Se lähtee omista arvoista ja puhtaasti niiden edistämisestä. JAPA on myös kaikille avoin. Kaikki, ketkä asian tiimoilta haluavat jotain tehdä, ovat varmasti tervetulleita. JAPAn toiminta ei ole mitään turhantuntuista velvollisuuksien täyttämistä, vaan siellä pidetään vilpittömästi tärkeinä niitä asioita, joiden eteen toimitaan. Ja ylipäänsä se, miksi itsekin haluan työskennellä nimenomaan järjestökentällä, on se, että niiden ensisijainen päämäärä ei ole tehdä voittoa. Vaan tärkein juttu on edistää niitä asioita. Se on minusta tosi siistiä.

Löydettiin ”pikkuinen” muurahaiskeko!

Villein kestävän elämäntavan haaveesi, jonka toteuttaisit heti, jos voisit?

Vaikea miettiä, mistä lähtisi liikkeelle – ajattelen, että sellainen kokonaisvaltainen muutos pitäisi saada aikaan. Että ihmisten arvostukset muuttuisivat tosi radikaalisti. Tällöin henkilökohtaisessa elämässä tärkeintä ei olisikaan enää se, että pystyy ostamaan jatkuvasti enemmän tavaroita, vaatteita ja elektroniikkaa, ja isompia asuntoja ja autoja. Vaan, että oikeasti on laadukkaita sosiaalisia suhteita ja henkilökohtainen luontosuhde, ja niitä arvostetaan. Arvojen muutos johtaisi siihen, että jatkuvasta talouskasvun tavoittelusta yhteiskunnassa luovuttaisiin ja resursseja alettaisiin kohdentamaan oikeasti tärkeisiin asioihin. Nykyisellään kaikkea toimintaa ohjaa ajatus, että tulosta pitää kasvattaa ja ihmisten kuluttaa koko ajan enemmän. Nämä arvot ovat johtaneet siihen, että kasvavassa määrin ihmiset masentuvat ja loppuunpalaminen lisääntyy Suomessakin, hyvinvointiyhteiskunnassa. Paradoksaalisesti työn tekeminen syö niitä hyvinvoinnin peruselementtejä, eli perhesuhteita, luontosuhdetta ja terveydestä huolehtimista. Arvostusten muutos pitäisi siis tapahtua. Se on radikaalia, eikä tapahdu tuosta vain.

Ja viimeisenä edellisen haastateltavan Johannan kysymys: Miten aiot yhdistää opiskelut ja ilmastoasiat – mitä haluaisit tehdä tulevaisuudessa?

Haluan edistää vaikuttamistoimintaa ja yhteiskunnallista ymmärrystä ja osallisuutta, esimerkiksi juuri ilmastoasioissa. Tämähän on voimakkaasti oikeudenmukaisuuskysymys, sillä ilmastonmuutoksen aiheuttajat ovat eri, kuin ne, jotka siitä kärsivät. Tässä puolustetaan oikeuksia ihmisarvoiseen elämään, ei pelkästään omia, vaan myös toisten. Toisaalta myös muun luonnon oikeuksia, joka ei pysty itseään puolustamaan. Siksi lähdin opiskelemaan yhteisöpedagogiikkaa, jotta osaa tukea tällaista ja edesauttaa kansanliikkeitä. Yhteisöosaaminen on tosi keskeistä, koska kaikkihan tapahtuu sen kautta. Yhteisöllisyys on iso voimavara tekemisen merkityksen ja asioiden saavuttamisen kannalta. Haluan toimia jatkossa kansalaistoiminnan kentillä.

Olet viimeinen haastateltava, joten haluaisitko lähettää terveisiä tai kenties jonkin haasteen yleisölle?

Ehkä voisi miettiä, mitä tässä koronaelämän järjestelyssä on sellaista, mistä voisi ammentaa kestävään elämäntapaan?

Paljastetaan viimeisen haastattelun kunniaksi tee-se-itse-äänitysviritelmä!

Lämmin kiitos Jyrylle Touruvuoren ja satumaisen metsän esittelystä sekä meditatiivisesta haastattelusta!

Tämä oli tosiaan tältä erää viimeinen esittelymme. Voimia kevääseen ja palataan taas!

JAPAttaja Netta

Tänään JAPAttajien esittelyvuorossa Johanna, JAPAn ympäristöneuvoja.

Saamme ihastella kaunista keltaista taloa. Kertoisitko missä olemme? Miksi paikka on sinulle tärkeä?

Olemme Kinkomaalla Muuramessa. Paikka on tärkeä, koska kotini on täällä. Tällä hetkellä teen myös töitä kotona poikkeustilanteesta johtuen.

Mitä muuta elämääsi kuuluu kotoilun lisäksi?

Sen lisäksi olen myös kotona, heh! Olen viihtynyt täällä ihan hyvin nyt, kotona on mukavasti tekemistä myös vapaa-ajalle. Toisaalta on kiva päästä näkemään muitakin ihmisiä, kun kerran viikossa käymme ruokakaupassa. Sellaista pitkälti nyt. Tavallisessa arjessa on harrastuksia kodin ulkopuolella iltaisin. Olen erään marttayhdistyksen toiminnassa aktiivisesti mukana. Harrastan myös aktiivisesti ruokaa. Suunnittelen mitä ruokia laittaisin, puhun ruoasta ystävieni kanssa ja toki myös kokkailen. Erityisesti pidän erilaisten ruokien maistelusta.

Lumisateen ihmettelyä.

Miten päädyit JAPAan töihin? Mitä haluat saavuttaa tehtävässäsi?

Opiskelin Turun ammattikorkeakoulussa kestävän kehityksen koulutusohjelmassa ympäristösuunnittelijaksi ja tulin JAPAan harjoitteluun kymmenisen vuotta sitten. Japa kiinnosti, koska se tekee juuri sitä, mitä oltiin opiskeltu. Valmistumisen jälkeen minut otettiin töihin, olen ollut erilaisissa pätkissä ja projekteissa. Nyt viime joulukuussa minut vakinaistettiin, eli olen JAPAn kolmas vakituinen työntekijä. Haluan jakaa tietoa ihmisille siitä, miten elää tavallista arkeaan fiksummin ja sitä saankin tehdä.

Mitä haluaisit ihmisten tietävän JAPAsta?

Haluan tuoda esille, että JAPAlla ei ole mitään ”pääsykokeita”, että ketä toimintaamme saa osallistua. Kaikki voivat tulla toimintaamme mukaan, kiinnostus aiheeseen riittää. Ei tarvitse yrittää olla muuta mitä on. Tietenkin toimintamme ydintä on viestiä siitä, mikä se hyvä elämäntapa maapallon kannalta olisi. Emme kuitenkaan oleta, että jokainen sen mukaan eläisi tai ajattele, ettei saisi tulla mukaan toimintaan, jos ei tee niin.

Yleisökysymys: Miten JAPAttajuus näkyy vapaa-ajallasi?

Tietenkin, kun on jatkuvasti kestävään kehitykseen liittyvien asioiden kanssa tekemisissä työn puolesta, se vaikuttaa myös siihen, miten elämää työajan ulkopuolella viettää. Esimerkiksi minkälaisia valintoja kuluttajana tekee, mitä asioita suosii ja mitä haluaa rahoillansa tukea. Auto on tietenkin biokaasuauto, ja siitä pidän kovasti! Kesällä ajattelin ottaa uuden yrityksen työmatkapyöräilyn suhteen, vaikka matkan vähän pitkäksi koenkin. Omakotitalossa asuminen ei ole välttämättä se paras ratkaisu kestävän kehityksen kannalta, mutta olemme esimerkiksi tehneet ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja. Ja toki ne roskatkin lajitellaan, heh!

Pidämme molemmat reissaamisesta, mutta se ei tarkoita sitä, että pitää lähteä jonnekin kauas, vaan kotimaassakin on paljon nähtävää. Ihan samanlaisen irtioton ja kokemuksen sitä voi saada lähelläkin, kuin mitä monet ehkä lähtevät kaukaa hakemaan. Marttailussakin on vahvasti kyse yhteisten kokemusten tuottamisesta, ei tarvitse lähteä tekemään suuria asioita tai hankintoja, vaan ne pienetkin ovat yhdessä koettuna tärkeitä asioita. JAPAttajanakin voi siis olla ihan ”tavallinen ihminen”, ei tarvitse elää mitenkään äärimmäisesti.

Villein kestävän elämäntavan haaveesi, jonka toteuttaisit heti, jos voisit?

Tasa-arvoinen koulutus globaalisti.

Ja viimeisenä edellisen haastateltavan Annan kysymys: mikä on JAPAttajan ja marttailijan yhteneväisyys?

Aika paljonkin on yhteneväisyyksiä. JAPAlla korostetaan yhdessä tekemistä, otetaan kaikki mukaan ja pyritään löytämään vahvuuksia, sama on marttailussakin. Molemmissa organisaatioissa toimitaan samojen tavoitteiden äärellä. Martatkin hakevat vahvasti kohtuullisuutta, samoin JAPA. Näkökulmatkin ovat loppujen lopuksi aika samanlaisia, esimerkiksi ruoasta puhuttaessa. Marttojen tämän vuoden yksi ruokateema on kestävää ruokaa arkeen, ja sitähän JAPAkin hakee toiminnallaan.

Haluatko kysyä jotakin seuraavalta haastateltavalta?

Miten aiot yhdistää opiskelut ja ilmastoasiat – mitä haluaisit tehdä tulevaisuudessa?

Lämmin kiitos Johannalle kotipihansa ja Kinkomaan esittelystä sekä riemukkaasta haastattelusta!

Ensi perjantaina ilmestyykin tältä erää viimeinen esittelymme,

JAPAttaja Netta