Jo perinteiksi muodostuneet siivous- ja roskankeruutalkoot on peruttu koronaviruksen vuoksi. Roskia voi kuitenkin kerätä omatoimisesti yleisiltä alueilta esimerkiksi omalta asuinalueeltaan. Kaupunki noutaa kerätyt roskat pois. Jätesäkkejä ja siivoushanskoja ei jaeta tänä vuonna.
Jos haluat kaupungin kuljettavan kerätyt roskat pois, vie täyteen kerätyt roskasäkit lähimmän bussipysäkin vierelle näkyvälle paikalle 4.5 mennessä. Ilmoita paikka ennakkoon JAPA ry:lle digitaalisella lomakkeella. 4.5. jälkeen ilmoitettuja ja tuotuja roskasäkkejä ei enää noudeta. Mustankorkea Oy tukee talkoita ottamalla roskat maksutta vastaan.
“Kiitoksia mukavasta ajasta Japalla. Japa oli hyvä paikka työskennellä ja saamastani kokemuksesta on ollut hyötyä muissa työtehtävissäni.”
“Kiitos kun sain olla japalla! Jäi hyvät muistot kaikista ja tuntui että ei ollut väliä kuka olit, vaan kaikki oli samanarvoisia ihmisinä.“
“Japa on monipuolinen ja asioista paljon osaava. Hyvä henki ja oli tosi kivaa olla osa porukkaa. Töissä oli oikeasti mukavaa. Japalla sai kokeilla ja testata ja kannustettiin yrittämään itse. Jäi sellainen olo, että itsekin osaa asioita kun uskaltaa yrittää.“
“Oli hienoa päästä JAPAn hyvin monimuotoiseen toimintaan mukaan, joka on ennen kaikkea inspiroivaa myös itse työntekijälle!“
“Japa on maanläheinen, toiminnantäyteinen ja monipuolinen. JAPAlla oli huippua olla töissä 🙂 Ikävä on!”
JAPA ry hakee osa-aikaista projektityötekijää Pyöräile kylille! -hankkeeseen.
Projektityöntekijän tehtävänä on kartoittaa hankesuunnitelman mukaisesti Jyväskylän lähialueille (Laukaa, Uurainen, Muurame) suuntautuvia pyörämatkailureittejä. Tavoitteena on luoda reiteistä soveltuvat tavalliselle pyöräilijälle ilman maastopyörää, reittejä, jotka soveltuvat ajettavaksi myös laatikkopyörällä ja pyöräkärryn kanssa. Hankkeen tavoitteena on innostaa seudun asukkaita tutustumaan omaan lähiseutuun ja sen tarjoamiin palveluihin pyöräillen. Projektityöntekijän tehtävänä on järjestää reittikartoituksen pohjalta vapaaehtoisista koottavan testiryhmän pyöräretki. Lisäksi työtehtäviin kuuluu kartoituksessa ja testimatkalla käytettävien sähköavusteisten perus- ja laatikkopyörien peruskunnossapito osaamistason mukaan. Hankkeen etenemisen mukaan tehtävänkuva koostuu myös muista ajankohtaisista tehtävistä.
Edellytämme hakijalta
organisointikykyä
kokemusta pyörämatkailusta
innostavaa työotetta
kykyä vastuulliseen ja itsenäiseen toimintaan
hyviä vuorovaikutustaitoja
peruspyöränhuoltotaitoja
Lisäksi katsomme eduksi kiinnostuksen teeman mukaiseen someviestintään, perus-ATK-taidot, voimassa olevan EA-koulutuksen, hyvän paikallistuntemuksen ja mahdollisen pyöräilyohjaajakoulutuksen.
Työ edellyttää valmiutta ilta- ja viikonlopputöihin. Mikäli valittavalla hakijalla ei ole voimassa olevaa EA-koulutusta, työnantaja tarjoaa saatavilla olevan koulutustarjonnan ja Covid-19-tilanteen mukaan lähi- tai verkko-osallistumisen EA1- tai hätäensiapukurssille. Valittu työntekijä voi osallistua keväällä järjestettävään pyöräilyohjaajakoulutukseen, mikäli koulutus voidaan järjestää vallitsevissa olosuhteissa.
Työsuhde on määräaikainen ja osa-aikainen n. 50-80% työajalla alkaen toukokuussa 2021 ja päättyen syys-lokakuussa 2021. Rekrytointi tehdään ehdollisena ja työ alkaa, kun maaseuturahoituksen ohjelmakauden siirtymäajan rahoitus on käytössä, esitietojen mukaan viimeistään toukokuussa 2021.
Palkkaus: Osa-aikatyön palkkaus lasketaan hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti 2000 € kuukausipalkasta.
Vapaamuotoiset hakemukset sekä ansioluettelo toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen rekry@japary.fi. Viestin aihe: Pyöräile kylille, nimeä liitteenä toimitettavat hakemusdokumentit sukunimi_etunimi_hakemustyyppi.
Hakuaika päättyy torstaina 15.4. klo 16.00.
Soveltuvat hakijat haastatellaan tilanteen mukaan lähi- tai etähaastatteluna torstaina 22.4. klo 13-16 välisenä aikana.
JAPA ry on jyväskyläläinen kestävää kehitystä asukaslähtöisesti edistävä yhdistys, jonka tavoitteena on saada kestävä elämäntapa osaksi asukkaiden arkipäivää. Pyöräile kylille! -hanketta rahoittaa Leader JyväsRiihi ry EU:n maaseuturahastosta. Lisätietoja yhdistyksestä www.japary.fi ja käytettävistä pyöristä www.japary.fi/lainaamo.
Lisätietoja tehtävästä antaa
Toiminnanjohtaja Anna Sarkkinen, puh: 040-593 8541. Yhteydenotot puhelimitse ti 6.4. klo 14-16, to 8.4. klo 9-11 ja ti 13.4. klo 14-15.
JAPA ry hakee osa-aikaista tapahtumakoordinaattoria Viisaasti liikkeellä -hankkeeseen.
Tapahtumakoordinaattorin tehtävänä on Kävellään! -kampanjan tapahtumien suunnittelu ja koordinointi. Hankkeen etenemisen mukaan tehtävänkuva koostuu myös muista ajankohtaisista tehtävistä.
Edellytämme hakijalta
organisointikykyä
innostavaa työotetta
kykyä vastuulliseen ja itsenäiseen toimintaan
hyviä vuorovaikutustaitoja
Lisäksi katsomme eduksi
aiempaa kokemusta tapahtumasuunnittelusta ja ryhmätoiminnasta
aiempi kokemus hanketyöstä ja/tai yhdistystoiminnasta
tietoa hyötyliikunnan ympäristö- ja terveysvaikutuksista
Työ edellyttää valmiutta ilta- ja viikonlopputöihin.
Työsuhde on määräaikainen ja osa-aikainen n. 50%työajalla alkaen toukokuussa 2021 ja päättyen lokakuussa 2021.
Palkkaus: Osa-aikatyön palkkaus lasketaan hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti 2000 € kuukausipalkasta.
Vapaamuotoiset hakemukset sekä ansioluettelo toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen rekry@japary.fi. Viestin aihe: Viisaasti liikkeellä, nimeä liitteenä toimitettavat hakemusdokumentit sukunimi_etunimi_hakemustyyppi.
Hakuaika päättyy tiistaina 13.4. klo 16.00.
Soveltuvat hakijat haastatellaan tilanteen mukaan lähi- tai etähaastatteluna maanantaina 19.4. klo 13-16 välisenä aikana.
Lisätietoja tehtävästä antaa
Koordinaattori Paula Wilkman, puh: 0400 361 365. Yhteydenotot puhelimitse ti 30.3. klo 12-14, ke 31.3. klo 12-14 ja ti 6.4. klo 12-14.
Kävellään! -kampanja on osa Viisaasti liikkeellä -hanketta, joka saa rahoituksensa Traficomin myöntämistä liikkumisen ohjauksen valtionavustuksista.
Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:n ja Jyvässeudun 4H:n yhteishanke ReWi Visions on valittu parhaaksi hankkeeksi Euroopan maaseutuverkosto ENRD:n järjestämässä Rural Inspiration Awards -hankekilpailussa. ReWi Visions valittiin parhaimmaksi hankkeeksi vihreä tulevaisuus -kategoriassa. Tämä oli vasta toinen kerta, kun suomalaishanke yltää kilpailun voittoon.
ReWi Visions -hankkeen tavoitteena on vahvistaa nuorten yrittäjyys- ja työelämätaitoja kiertotalouden näkökulmasta. Hanke on onnistunut innostamaan nuoria tarkastelemaan yrittäjyyttä ja yritteliäisyyttä uudesta – tulevaisuuden näkökulmasta. Toiminnat ovat avanneet nuorille ja heidän kanssaan työskenteleville kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksien laajan kirjon. Nuorisovaihdon aikana nuoret ovat oppineet uutta myös omasta maakunnastaan kiertotalouden kautta. Hankkeen aikana on perustettu yli 40 nuorten kiertotalousyritystä.
”Nuoret ovat aidosti kiinnostuneita ja huolissaan esimerkiksi globaalista ilmastonmuutoshaasteesta, mutta heiltä puuttuu monesti työkalut ja ymmärrystä siitä, miten haasteista ja ongelmista voi osaamisen kautta synnyttää mahdollisuuksia ja jopa ratkaisuja. Koulut ja muut nuorten kanssa toimivat tahot ovat avainroolissa tulevaisuuden kiertotalousosaajien ohjaamisessa ja innostamisessa oikeaan suuntaan, ja siihen hankkeen toiminnot yhteen koonnut ReWitellen-käsikirja tarjoaa apua,” kertoo JAPA ry:n toiminnanjohtaja Anna Sarkkinen.
Osaamisen yhdistäminen avain voittoon
Hanketta on ollut vetäjien lisäksi toteuttamassa joukko yhteistyötahoja. Mukana toimintamallien testauksessa ovat olleet mm. Muuramen lukio ja Tikkakosken yhtenäiskoulu, sekä kansainvälisen yhteistyön osana Pembrokeshire College Walesistä. ”ReWi Visions on malliesimerkki yhteistyöhankkeen voimasta, joka yhdistää kiertotalouden asiantuntemuksen, yrittäjien verkostot ja yhdistystoiminnan Jyvässeudun 4H-yhdistyksen innostavaan nuorisotoimintaan”, Sarkkinen summaa.
ReWi Visions -hanketta rahoittaa Leader JyväsRiihi ry EU:n maaseuturahastosta. ReWi sana tulee englanninkielen sanoista Resource Wisdom, joka tarkoittaa suomeksi resurssiviisautta. Rural Inspiration Awards kilpailuun tuli yli 120 ehdokkuutta 22 eri maasta, joista kahdeksan Suomesta. Finaaleihin valittiin kolme suomalaista hanketta, joista kaksi oli Keski-Suomesta. ReWi Visions -hankkeen tarinan voit lukea täältä.
Hankkeen verkkosivut, joista löydät Rewitellen- videot ja -oppaan.
Lisätiedot:
toiminnanjohtaja Anna Sarkkinen, JAPA ry, p. 040 593 8541, etunimi.sukunimi (at) jyvaskyla.fi
hankekoordinaattori Pia Kautto, Jyvässeudun 4H-yhdistys, p. 044 770 8508, jsnuoriso (at) 4h.fi
Neljä pyöräilevää treenibussia starttaa eri puolilta Jyväskylää perjantain alkuillasta ja johdattaa U13-joukkueen Buugille harjoituksiin. Nastarenkaat pyöriin on vaihdettu edellisellä viikolla Jyväskylän Pyöräilyseuran opastuksella. –Pojat innostuivat talvipyöräilystä välittömästi renkaiden vaihdon ja huoltotapahtuman jälkeen ja osa onkin jo pyöräillyt omatoimisesti treeneihin. Paljon ei siis tarvittu kannustusta, kun homma lähti rullaamaan, kertoo joukkueenjohtaja Marika Ekholm.
Kannustaminen onkin keskeinen osa parhaillaan käynnissä olevaa kokeilua, jossa puretaan aktiivisen liikkumisen esteitä ja tarjotaan tilalle uusia ratkaisuja. Kokeilun taustalla on huoli lasten ja nuorten vähentyneestä liikkumisesta myös seuratasolla ja toisaalta harrastuskyydeistä aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä.
Yksi tärkeimmistä ratkaisuista on varusteiden säilytyksen mahdollistaminen hallilla. –Jääkiekossa varusteita on paljon ja suuren kassin kuljettaminen pyörällä, kävellen tai linkin kyydissä on monelle junnulle liian iso urakka. Kun varusteet voi jättää hallille säilytykseen, junnut voivat tulla harjoituksiin myös muulla tavoin kuin vanhempien autokyydillä, sanoo JYP Junioreiden toiminnanjohtaja Lauri Karhunen.
Paitsi pyöräillen tulevat hallin lähellä asuvat pojat harjoituksiin myös kävellen ja kauempana asuvat kimppakyydillä. Lisäksi Jyväskylän seudun joukkoliikenne Linkki tarjoaa U13-joukkueelle kuukauden linkkikortit. –Kokeilun ideana on tarjota junnuille erilaisia, heidän arkeensa soveltuvia tapoja kulkea välimatkat. Toiveena on, että kestävä liikkuminen tulisi jäädäkseen osaksi urheiluseuratoimintaa, sanoo JAPA ry:n koordinaattori Paula Wilkman.
Kevään aikana tehtävät kokeilut ovat osa Jyväskylän yliopiston STYLE-tutkimusta, jossa tavoitellaan toisaalta lasten ja nuorten kokonaisliikunta-aktiivisuuden ja toisaalta kestävien kulkutapojen lisäämistä.
Kokeilut toteuttaa Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry ja Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry osana heidän yhteistä Tulevaisuuden viisaat liikkujat Keski-Suomessa –hanketta, jota rahoittaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.
Lisätiedot:
koordinaattori Paula Wilkman, JAPA ry, p. 0400 361 365, paula.wilkman (at) jyvaskyla.fi
toiminnanjohtaja Lauri Karhunen, JYP Juniorit ry, p. 050 547 7773, lauri.karhunen (at) jypjuniorit.fi
puheenjohtaja Teemu Tenhunen, JYPS ry, p. 041 544 2195, pj (at) jyps.fi
Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:n ja Jyvässeudun 4H:n yhteishanke ReWi Visions on valittu sarjassaan kolmen parhaan finalistin joukkoon Euroopan maaseutuverkosto ENRD:n järjestämässä Rural Inspiration Awards -hankekilpailussa. Kisaan tuli määräpäivään mennessä yli 120 ehdokkuutta 22 eri maasta, joista kahdeksan Suomesta. Finaaleihin valittiin kolme suomalaista hanketta. Netissä on parhaillaan käynnissä yleisöäänestys ja voittaja julkaistaan torstaina 25.3. Rural Vision viikolla.
ReWi Visions –hankkeen tavoitteena on vahvistaa nuorten yrittäjyys- ja työelämätaitoja kiertotalouden näkökulmasta. Hankkeen aikana on perustettu yli 40 kiertotalousyritystä. Nuorten kokemukset kiertotalousyrittäjyydestä on koottu ReWitellen-käsikirjaksi. Se on tarkoitettu kasvatusalan ammattilaisille ja nuorten parissa työskenteleville kiertotalousajattelun edistämiseksi.
-Hanke on onnistunut innostamaan nuoria tarkastelemaan yrittäjyyttä kiertotalouden näkökulmasta. Hankkeessa syntyneiden yritysten määrä kertoo nuorten kiinnostuksesta teemaa kohtaan. ReWi Visions on malliesimerkki yhteistyöhankkeen voimasta, joka yhdistää kiertotalouden asiantuntemuksen, yrittäjien verkostot ja yhdistystoiminnan Jyvässeudun 4H-yhdistyksen innostavaan nuorisotoimintaan, kertoo JAPA ry:n toiminnanjohtaja Anna Sarkkinen.
ReWi Visions -hanketta rahoittaa Leader JyväsRiihi ry EU:n maaseuturahastosta. ReWi sana tulee englanninkielen sanoista Resource Wisdom, joka tarkoittaa suomeksi resurssiviisautta.
Lisätiedot:
toiminnanjohtaja Anna Sarkkinen, JAPA ry, p. 040 593 8541, etunimi.sukunimi (at) jyvaskyla.fi
OP Keski-Suomi tarjoaa jälleen 15-17 -vuotiaille nuorille kesäduunin OPn piikkiin! Haemme tiimiimme kahdeksi viikoksi ilmastoihmettelijää, haku päättyy 18.4.2021.
Kesän aikana toiminnassamme painottuvat viisaan liikkumisen edistäminen (erityisesti kävely ja lähimatkailu), Lastipyörälainaamon toiminta, vieraslajeista tiedottaminen, hyötykasvien kaupunkiviljely, ajankohtaiset mediassa esille nousevat teemat sekä syksyn toimenpiteiden suunnittelu.
Mikä ihmeen ilmastoihmettelijä?
Erityisesti ilmastoasioiden esilletuominen ja paikallisten ratkaisujen etsiminen oman ikäryhmän näkökulmasta, esimerkiksi AGENDA2030-tavoitteisiin liittyvän somen kesäkisan sunnittelun kautta. Osallistuminen yhdistyksen ajankohtaiseen toimintaan, esimerkiksi Lastipyörälainaamo. Voit myös ehdottaa, mitä haluaisit tehdä ja mihin teemaan vaikuttaa meillä ollessasi.
Mitä haluamme?
Kiinnostus ja uteliaisuus ilmastoystävällistä, kestävää elämäntapaa kohti. Somekanavien käyttökokemus tai muu perehtyminen (esim. Instagram) Rohkeus heittäytyä kameran takaa myös eteen, jos tarve vaatii. Ennakkoluulottomuus kokeilla uutta, mutta kyky suorittaa myös tylsempiä hommia. Yhteistyötaidot. Kerro, jos sinulla on joku erityisosaaminen, jota emme ymmärrä tarvitsevamme.
Työ sijoittuu joko 7.-18.6. tai 26.7.-6.8.2021.
Haastattelut ma 26.4. iltapäivällä.
Miten haet ja lisätiedot:
Hakemukset ja CV sähköpostilla osoitteeseen rekry (at) japary.fi
Toivotamme kaikki yhdistyksen toiminnasta, asukasyhteistyöstä ja kestävän elämäntavan edistämisestä kiinnostuneet asukaat lämpimästi tervetulleiksi tilaisuuteen!
Tänään on luvassa historian havinaa JAPAn perustajajäsenen silmin. JAPA juhlii tänä vuonna 20-vuotis syntymäpäiviään. Kysytään siis Eskolta, mistä kaikki oikein alkoi.
Miten JAPAn tarina alkoi? Täällä oli sellainen Keke Jyvänen, seitsemän kunnan yhteinen neuvottelutyöryhmä. Sen toiminta oli määritelty määräaikaiseksi projektiksi. Tämä työryhmä oli kokenut tarpeelliseksi asukasyhdistysten aktivoimisen paikallisen kestävän kehityksen toimintaohjelman laatimiseen. Sitten ympäristökeskuksessa alettiin puhumaan, että saataisiin jyväskyläläinen kestävän kehityksen yhdistys. Silloinen ympäristökeskuksen johtaja Niilo Frilander oli tärkeä yhteyshenkilö ja JAPAn ”kummisetä”. Hän kokosi meidät yhteen ja tilatkin saatiin kokousta varten Tuomiojärven rannasta. Siitä se lähti liikkeelle ja yhdistys perustettiin. Nimeä mietittiin ja tulin ehdottaneeksi JAPAa – Jyväskylän asukkaiden paikallisagenda.
JAPAn historiikissa kuvataan yhdistyksen tarkoituksesta seuraavaa: ”Yhdistyksen tarkoituksena on aikaansaada Jyväskylään YK:n Ympäristö- ja kehityskonferenssin Rio de Janeirossa 1992 maailman kaikille kunnille suosittelema paikallisagenda ja sitä edelleen kehittää, sekä edesauttaa ja valvoa sen soveltamista käytännössä. Paikallisagenda on paikallistason toimintaohjelma kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Paikallisagenda on kuntayhteisön eri osapuolten yhteinen käsitys kestävästä kehityksestä.”
Mukana JAPAssa oli asukasyhdistysten edustajia, monesti puheenjohtaja tai sihteeri. Ihan kaikista asukasyhdistyksistä ei kuitenkaan ollut edustusta, mutta noin kymmenkunnasta. Sitten Kari Lehtinen pestattiin JAPAn toimintaa vetämään.
Keke Jyväsessä mukana olleet kunnat. Esko ystävällisesti luovutti historiallisen kangaskassin toimitukselle.
Mitä JAPAn alkuvuosiin kuului? Alkuvaiheessa haasteeksi tuli, että kaikenlaista olisi haluttu tehdä, mutta se vaati rahaa. Toiminta laajeni myös muihin kuntiin, kun Jyväskylä innosti lähikuntia mukaan yhteisiin jäteneuvontaprojekteihin, esimerkiksi Anssu-peikon esikoulukiertueeseen. Se oli hieno idea. Anssu-peikko opasti lapsille jätteiden lajittelua ja he sitten kotona valistivat vanhempiaan. Ja vievät sanaa eteenpäin edelleenkin.
JAPA oli alkuun ainoa kestävän kehityksen yhdistys Suomessa. Muualla kunnat sisäistivät kestävän kehityksen ohjelmia oman kuntaorganisaationsa toimintaan. Teimme paljon vierailuja ja meille tehtiin vastavierailuja. Kävimme pääkaupunkiseudullakin kertomassa JAPAn toiminnasta. JAPAssa on saatu paljon aikaan ja oltu edelläkävijöitä monessa asiassa. Viime vuosilta esimerkiksi Lastipyörälainaamo on ollut erinomainen keksintö, joka on edelleen ainoa laatuaan.
Anssu-peikko oli hyvin suosittu kouluttaja. Tuhannet esikoululaiset saivat hyödyllistä ja mieliin painuvaa opastusta jätteiden lajittelun ja kierrätyksen saloihin. Keväällä 2008 Anssu-Peikko kiersi kaikissa Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan, Muuramen ja Uuraisten esikouluryhmissä. Jäteneuvontakampanjan rahoittivat em. kunnat. Anssu-peikko jäi ansaitulle eläkkeelle vuonna 2017 ja esikoululaisten ilona kiertää nykyään Mustankorkea Oy:n tutkija Into yhdessä Älli-robottinsa kanssa.
Mitä halusit ja haluat saavuttaa tehtävässäsi? Sosiaalista, ekologista ja kulttuurista kestävää kehitystä. Ekologisuus liippasi työnsarkaani (puutarha-alan yritys) paljon ja se poikii myös sosiaalista kestävää kehitystä, kun ympäristö laitetaan mukavaan kuntoon ja ihmiset voivat olla siellä ja tulee sosiaalista kanssakäymistä. Kulttuuripuolella voisi vielä koota voimia yhteen, että se tulisi myös tasaveroisesti esille JAPAlla. Monia asioita jo tehdään, eikä kaikkeen eväät riitäkään, mutta uskon, että näihin voisi löytyä tarvittaessa rahoitusta. Esimerkiksi opintoretket lähiluontoon olisivat hyviä. Aluksi mainituissa kolmessa kestävän kehityksen osa-alueessa tulee useimmiten hyvin esille myös taloudellisuus.
Mitä haluaisit ihmisten tietävän JAPAsta? Informaatiotulva on aika suuri ja kaikki eivät kaikkeen huomaa tai kerkeä tarttumaan. Nettisivut ovat erinomaisen tärkeä asia, mutta osaako sinne mennä oma-aloitteisesti katsomaan. Yksittäisiä asioita voisi täkyinä tuoda esille. Vaikkapa opintoretkiin liittyen JAPA voisi kysyä lehtikirjoituksen muodossa kiinnostaisiko tämmöinen ja ihmiset voisivat sitten vastailla ja antaa palautetta. Tai sitten asukkailta voisi kysyä, mitä he haluaisivat, että tehtäisiin kestävän kehityksen suhteen. Mitä kannattaisi asukkaiden mielestä erityisesti tuoda esille, kun työnsarkaa on paljon?
Olisi kiinnostavaa, jos JAPA tekisi historiikin siitä, millä tavalla tottumukset ovat muuttuneet. Arvioida, mitä kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden aikana JAPA on saanut aikaan – ja se on saanut. Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon ja se katsotaan niin maailmanlaajuiseksi, että ajatellaan, että en minä mahda sille mitään. Vaikka yhdenkin ihmisen aikaansaannos on tärkeä. Tällaisia asioita JAPAn kannattaa viljellä. Näitä tulevaisuuden suunnitelmia varmasti työstetäänkin vielä tulevissa strategiapalavereissa.
Esko on koostanut historiikin JAPAn ensimmäisestä kymmenestä vuodesta.
Tähän mennessä olimme keskustelleet jo muiden muassa oman ruoan kasvattamisesta rantapalstalla, luonnonkasvien voimasta, kävelystä, punaisen lihan jättämisestä ja kierrätyksestä. Esko esitteli upeaa teevalikoimaansa, josta hän saa tehtyä helposti kolmesta neljään sataa erilaista teesekoitusta. Hänen maustekaappinsa oli siis täynnä itse kerättyjä ja kuivattuja – sanojensa mukaan ihan tavallisia ”rikkaruohoja” – nokkosta, horsmaa, herukan, mustikan ja vadelman lehtiä, koivua ja niin edelleen. Niistä hän tekee jokailtaisen teesekoituksensa. Myös hänen aamupalansa on täynnä luonnonvoimaa ja vertaansa vailla. Innostuimme myös taittelemaan sanomalehdestä biojätepusseja ja Esko antoikin pari uutta vinkkiä! Tuliaisina matkaan tarttui vuoden 2015 isoarkkisesta Keskisuomalaisesta taiteltu iso biojätepussi. Tämä vanhojen sanomalehtien säästäminen ja kaikki muut kuulemani arjen pienet ja suuret teot kuvastavat hyvin Eskon säästeliästä ja luontoa kunnioittavaa elämäntapaa. On siis ymmärrettävää, miksi Esko on ollut JAPAa perustamassa – hän on varsin toimelias ja kekseliäs kestävän elämäntavan kehittäjä!
Miten JAPAttajuus näkyy elämässäsi muutoin? Yritykseni on arvostanut luontoa. Olemme istuttaneet tuhansia puita, kymmeniä tuhansia pensaita ja satoja hehtaareja nurmikkoa. Siis vihreää rakennusten ympärille. Olemme saaneet toimia myös Jyväskylän ulkopuolella, ympäri Etelä-Suomea. Siihen aikaan ei ollut paljon tämän alan yrityksiä ja tarjouspyyntöjä tuli. Tarjosimme ja aina tärppäsi, joten ei kun menoksi. Näitä alueita on ollut mukava käydä jälkikäteen katsomassa. Viime kesänä viimeksi Savonlinnassa kävimme Olavinlinnan lähellä Kyrönsalmen sillan ympäristössä istuskelemassa ja muistelemassa. Eihän näitä kukaan siellä tiedä, siitä on aikaa vuosikymmeniä. Mielenkiintoista oli myös olla vuoden 2014 Jyväskylän asuntomessupihojen suunnittelun ja toteutuksen valvonnassa. Silloin kiinnitettiin erityistä huomiota hulevesien imeyttämisessä ja viivyttämisessä tontilla. Mahdolliset ylivirtaamavedet ohjattiin yhteisiin imeytysojiin ja viimeksi imeytyslampeen ja vasta siitä vedet saattoivat virrata avo-ojia myöten luonnonvesistöön.Tämä ympäristötyö on mielestäni luontevasti kuulunut yhteen JAPAn kestävän kehityksen teemojen kanssa.
Edelliseltä haastateltavalta Hannalta kysymys: Jos saisit suunnitella itsellesi kaupungin luonnon monimuotoisuus edellä, minkälainen kaupunki siitä tulisi? Keski-Suomen museo halusi minulta muutamia suunnitelmia tallennettavaksi heille ja lupasin katsoa niitä muutaman. Lopulta vein sinne 502 suunnitelmaa tallennettavaksi. Minusta ne ovat kaikki hyviä ja niistä kun ottaisi hyvät puolet, niin siitä se syntyisi. Korkeat pilvenpiirtäjät, joita Jyväskyläänkin tulee, eivät puolla ihan sitä monimuotoisuutta, kun tumpataan niin lähekkäin, mutta se on tiettyä kestävää kehitystä sekin. 1800-luvulla yksi englantilainen tutkijaprofessori esitti sellaisen vision, että rakennetaan omavaraisia puutarhakaupunkeja. Asukkaat eläisivät keskustan kauniissa taloissa ja puutarhoissa, kävelisivät kaupungin laitamilla oleviin tehtaisiin ja saisivat ruokansa uloimman vyöhykkeen maatiloilta. Kun yksi kaupunki täyttyisi, olisi aika rakentaa seuraava. Hänen laskelmiensa mukaan sopiva kaupungin asukasmäärä olisi 32 000. Sen jälkeen on tullut paljon uusia visioita.
Vuonna 2011 niinikään englantilainen ekonomisti Glaeser julkaisi kirjan ”Kaupungin riemuvoitto”. Nykyään puhutaan aivan toisen kokoluokan kaupungeista. Kuitenkin, vaikka asukkaita suurkaupungeissa on miljoonia ja useimpien niiden laitamat täynnä slummeja, pidetään hänen mukaansa näitä tiheitä kaupunkeja enemmänkin lääkkeenä – parhaana mahdollisuutena nostaa ihmisiä ylös tuhoamatta planeettaa. Suurkaupunkilaiset askeltavat ekologisesti kevyemmin. Tiet, viemärit, vesijohdot ja sähkölinjat ovat lyhyempiä. Asunnot kuluttavat vähemmän energiaa. He myös autoilevat vähemmän. Ympäristöväeltä tällaisen ajattelutavan hyväksyminen vie enemmän aikaa. Mutta tärkeää on säilyttää isot puistot ja viheralueet ja täydentää tiiviisti rakentuvaa kaupunkikeskustaa viherseinillä ja kattopuutarhoilla. Muutoin kaupunki-ilmaston eli pienilmaston puhtaana pitämisessä saattaa tulla ajoittain suuriakin vaikeuksia. Mielelläni kyllä vastaisin tähän Hannan kysymykseen piirustuksena, mutta en nyt. Tämä on hyvä kysymys.
Mitä haluat toivottaa 20-vuotiaalle JAPAlle? Arvostan suuresti sitä, mitä JAPAlaiset yhdessä asukkaiden kanssa ovat saaneet aikaan. Nyt olen enemmänkin seurannut sivusta JAPAn toimintaa. Siellä on tekemisen meininki, vaikka koronapandemia onkin rajoittanut kuluneen vuoden aikana monin tavoin toimintaa. Toivon vilpittömästi, että tilanne helpottuu lähestyvään kevääseen mennessä ja Jyväskylän ja naapurikuntien asukkaat voisivat harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä. Tehdään yhdessä ympäristöretkiä sopivan kokoisissa ryhmissä. Tutustutaan ympäristön monimuotoisuuteen, kerätään luonnonmarjoja ja perehdytään omatarveviljelyyn. Ensin lyhyitä luontoretkiä, jotta perheen pienimmätkin kävelemään oppineet pääsevät mukaan. Varttuneempien ryhmät voivat kiertää jo pitempiäkin kansallispuistoreissuja. Siellä voidaan pitää tarvittaessa riittäviä turvaetäisyyksiäkin. Mutta, hyvät eväät pitää olla mukana ja hötkyily jätettävä kotiin.
LÄMPIMÄT ONNITTELUT 20-VUOTIAALLE JAPALLE JA MENESTYSTÄ JATKOSSAKIN!
Lopuksi lainaan vielä Eskon viisaita sanoja historiikin alkutekstin ensimmäisestä kappaleesta: ”Yksi vuosikymmen ei tavanomaisessa historiallisessa mielessä ole kovin pitkä ajanjakso. Usein todetaan, että kylläpäs kymmenen vuotta on vierähtänyt nopeasti. Meidän arkipäiväisessä elämässämme tapahtuu kuitenkin valtavasti asioita joka päivä, joka kuukausi ja joka vuosi. Suurin osa on sellaista arjen rutiinia, joka tulee ja menee saman tien. Asian unohtuvat sitä mukaa, kun uutta tulee tilalle. Jos mitään asioita ei talleteta tuoreeltaan sanoin ja kuvin muistiin, niin vaikea niitä on kaivaa esille myöhemminkään.”
Lämmin kiitos Eskolle haastattelusta! Ihailtavaa ja kunnioitettavaa työtä.
Tämä oli tältä erää viimeinen JAPAttajien haastattelu ja esittely. Sydämellinen kiitos jokaiselle haastateltavalleni, oli ilo ja kunnia kohdata!
Nyt on juhlan aika – paljon onnea 20-vuotiaalle JAPAlle!