Röykkälän tilalla kasvaa onnellisia lampaita
Leivonmäellä, keskellä kansallispuiston kauniita maisemia, sijaitsee 200-vuotias Röykkälän tila, jonka pihapiiristä löytyy 70 uuhen lampola. –Parin kuukauden sisään syntyy satakunta karitsaa, näin keväisin tilalla onkin jännät paikat, kertoo tilan emäntä Viola Fredin. –Seuraamme uuhien touhuja kameran kautta yötä päivää. Tällä tavoin emme turhaan häiritse lampolan rauhaa, mutta osaamme rientää apuun karitsoinnin alkaessa, hän kertoo.

Tilalla kasvatetaan rygja-nimistä hyvälihaista ja kaunisvillaista lammasrotua, lisäksi lampolassa asustaa muutamia suomenlampaita. –Pienenä lammastilana pystymme seuraamaan tarkasti karitsoiden elämää. Esimerkiksi keskosina syntyvät karitsat hoidetaan pulloruokinnalla ja tarvittaessa niitä hoidetaan vaikka sisällä tuvassa, hän kertoo.
Tila elää lampaistaan ja ne onkin tuotteistettu mahdollisimmat pitkälle. Liha, taljat ja villa myydään tilalta suoraan asiakkaille, kaupoista tuotteita ei löydy. –Myymme myös eläviä karitsoja muille tiloille, vaikkapa jonkin toisen lampolan isäntäpässeiksi, hän sanoo.
Lampaan lihalle on kysyntää
Keski-Suomesta ei tällä hetkellä löydy lampaille sopivaa teurastamoa, vaan eläimet on kuljetettava Kouvolaan. Teurastus tapahtuu syksyisin, kun lampaat ovat 4-8 kuukauden ikäisiä. -Otamme asiakkailta lihatilauksia vastaan etukäteen. Esimerkiksi viime vuonna noudimme lihat teurastamolta itse kylmäautolla ja ajoimme ennakkotilausten mukaisen reitin Helsingin ja Lahden kautta Jyväskylään. Kotiin päästyämme auton kylmätila oli tyhjä, kertoo tilan isäntä Kalevi Fredin.
Myöskään lampoloita ei Keski-Suomesta tai Suomesta ylipäätään löydy kovin tiuhaan. Kotimaiselle lampaan lihalle olisi kuitenkin menekkiä yhä enemmän, mutta sitä riittää ainoastaan viidennes tämänhetkiseen kulutukseen nähden.
Lampaista monenlaisia tuotteita
Tuotteistuksessa isäntäparilla on käytössään hyvät yhteistyökumppanit. Esimerkiksi villoista teetetään lankoja Mikkelin Hiirolassa sijaitsevassa Pirtin Kehräämössä sekä Pirkanmaalla Itä-Aureen kylässä sijaitsevassa Salo-Angorassa.

–Lankoja värit ovat luonnollisia, niitä ei värjätä lainkaan. Rygjan villa voi olla valkoista, mustaa tai harmaata. Beige väri saadaan yhdistämällä rygjan ja suomenlampaan villaa toisiinsa. Kehräämössä villa käsitellään hellästi. Valmiiseen lankaan jää näin villan luontaista lanoliinia, joka tekee siitä kosteutta hylkivän. Uutena tuotteena meillä on myynnissä villalanka, johon on yhdistetty Ruskovillan silkkiä, Viola Fredin kertoo.
Muita Röykkälän tilan tuotteita ovat mm. laukaalaisessa Säilyke Herttuassa valmistettavat lammassäilykkeet, Toivosen lihasavustamossa Kuortissa valmistuva terriini ja Roinilan aromiliha Oy:ssä Kangasniemellä valmistuvat makkarat.
Tuvan pöydällä olevassa TV-ruudussa näkyy mustia ja vaaleita uuhia makoilemassa pahnoillaan. –Lampaista näkee, että karitsoinnin aika alkaa pikku hiljaa olla käsillä. Rygjat synnyttävät 1-2 karitsaa ja suomenlampaat 3-5 karitsaa kerralla. Pienet karitsat ovat todella söpöjä, kuin lumipalloja, Viola Fredin hymyilee.
Kesällä Röykkälän lampaat laiduntavat jälleen läheisillä pelloilla ja niityillä hoitaen joutsalaista perinnemaisemaa.

