Kumpusen tilalla hemmotellaan vierailijoita luomuruualla
Petäjävedellä sijaitseva Kirrin tila perustettiin Kirrijärven rannalle vuonna 1611 ja Kumpusen suvulle se siirtyi 1850-luvulla. Aiemmin tilalla pidettiin lypsykarjaa, mutta EU:n myötä siitä luovuttiin. 1990-luvun puolivälissä tilalla aloitettiin luomuun siirtyminen. -Tilan peltoala on melko pieni, joten volyymilla emme voi kilpailla ja siksi päätimme siirtyä luomuun. Maatilamatkailu on nykyään tärkeä osa toimintaamme, mutta samalla tila on haluttu pitää toimivana siinä rinnalla. Luomutuotanto tukee matkailua, kertoo tilan emäntä Hanni Kumpunen.
Maatilamatkailu Kumpusena tunnetulla tilalla riittää touhua ympäri vuoden, vaikka toiminta painottuukin kesään. – Keväällä teemme toukotöitä, keväästä syksyyn majoitamme matkailijoita ja järjestämme erilaisia tilausjuhlia. Talvella teemme paperitöitä ja olemme mukana lähiruokapiirien toiminnassa, Hanni sanoo.
Peltoa tilalla on 13 hehtaaria, josta puolet on viljalla ja puolet kesannolla. Tilalla viljellään luomuna ruista, kauraa, vehnää ja ohraa. Vuoroviljely ja tarkkaan valikoidut lajikkeet takaavat hyvän ja laadukkaan sadon. Aina homma ei kuitenkaan ole helppoa. –Olemme kokeilleet esimerkiksi mansikan kasvatusta luomuna, mutta se osoittautui liian työlääksi. Jos halla ei vienyt satoa, niin sitten iskivät erilaiset taudit, Hanni kertoo.
Viljat myllytetään Ylöjärven ja Konneveden luomumyllyissä jauhoiksi, hiutaleiksi ja ryyneiksi. Noin puolet tuotteista menee lähiruokapiirien kautta ja toinen puoli omaan käyttöön. Tuotteita on lisäksi myynnissä Ekolossa ja Mestarin herkussa Jyväskylässä sekä Heinähatussa Petäjävedellä.
Pääasiassa tilaa pyöritetään oman perheen voimin, mutta lisätyövoimaa palkataan tarpeen mukaan. – Periaatteenamme on tarjota joka kesä jollekin alueen nuorelle ensimmäinen työpaikka. Apua tarvitaan muun muassa juhlien järjestämisessä, Hanni sanoo.
Luomu- ja lähiruoka on tärkeä osa Kumpusen matkailu- ja ateriapalvelutoimintaa. Tilalla tarjottava ruoka valmistetaan alusta loppuun omassa keittiössä ja raaka-aineina käytetään niin oman maatilan kuin lähiseudulla toimivien tuottajien tuotteita. – Esimerkiksi kananmunat ja kasvikset ostamme luomuna naapuritiloilta ja kalaa saamme lähijärvistä, Hanni kertoo.
Kasvanut lähiruuan kysyntä näkyy myös Kumpusella. – Lähiruoka on yhdistänyt kaupunkilaisia ja maaseutua. Ihmiset haluavat nykyään tietää, mistä heidän syömänsä ruoka tulee. Ruuan puhtaus ja aitous koetaan tärkeäksi, Hanni pohtii.
