Pyöräile kylille

Kivitasku

Piipahtaminen Kivitaskussa vaatii poikkeusajoa Muuramen mäkimannut -pääreitiltä. Paikka tarjoaa kävijöille muun muassa majoitusta sekä saunan.

Kivitaskun pihapiirissä kävijää tervehtivät lampaat, kanat, kissa ja lempeä vahtikoira Walma. Muuramen rauhallisessa maaseutumiljöössä sijaitseva yritys on erilainen, tunnelmallinen ja luonnonläheinen paikka yöpymiseen, ulkoiluun, saunomiseen ja metsäretkeilyyn. Yli 20-vuotiasta Kivitaskua pyörittää Mella Nousiainen yhdessä poikansa kanssa.

Nousiaisten perheen taloprojektista on yli 30 vuoden aikana kasvanut avoimien ovien talokokonaisuus. Ystävät ja vieraat eri puolilta maailmaa ovat kautta vuosien olleet tervetulleita nauttimaan yhdessäolosta soiton, laulun, huumorin ja syvällisten keskustelujen parissa Kivitaskun mäelle, suomalaisen metsä- ja järviluonnon keskelle.

Yrityksen päätoiminta-alat ovat tilavuokrapalvelut, juhla-, kokous-, ja matkailupalvelut sekä käsityöpalvelut. Kesäisin vieraat pääsevät uimaan Kalajärven rantaan. Majoittujien käytössä ovat myös rannan kärrysauna sekä nuotiopaikka.

Juhla- ja kokoustilana Kivitaskussa toimii sininen omaperäinen hirsitalo Villa Kivitasku, jonne mahtuu noin 60 henkilöä. Tarjoilut järjestyvät paikallisten yhteistyökumppanien kanssa tai asiakkaan itsensä järjestämänä. Villa toimii myös pyörämatkailijoille yhteisenä tilana, josta löytyvät wc ja keittiö.

Kivitasku

Varjolan tila

Varjolan tila osuu sekä Laukaan luoteiset kylät- että Saraaveden kierto -reiteille. Varjolan tila tarjoaa pyöräilijöille muun muassa majoitusta sekä ravintolapalveluilta. Lisäksi Varjolasta saa henkilökunnan paikalla ollessa ilmaa renkaisiin.

Varjolan tilan historia alkaa vuodesta 1882, kun Kuusaankosken uittopäällikkö rakennutti kosken äärelle nykyisen päärakennuksen. Tila sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta aina 1900-luvun loppupuolelle saakka, jolloin alettiin vähitellen siirtyä matkailupalveluiden suuntaan.

Matkailupalveluiden kehittymiseen vaikuttivat muun muassa pohjoisen teollisuuden saasteista kärsineen Kuusaankosken elpyminen ja luonnonvaraisen koskitaimenen paluu vesialueelle. Lisäksi Kuusaan kanavan rakennustyöt lisäsivät pohjoisen Laukaan matkailua merkittävästi.

Varjolan tila on säilynyt saman suvun hallinnassa koko sen historian ajan. Varjolan nykyinen isäntä Markus Kallio siirtyi tilan yrittäjäksi vuonna 1999, jolloin maataloudesta siirryttiin matkailuun. Myös navettaravintola avattiin samoihin aikoihin.     

2010-luvulla Varjolassa panostettiin majoitustoimintaan ja nykyisin vuodepaikkoja löytyy huviloista, mökeistä ja huoneistoista jopa 70 vieraalle. Vanhan päärakennuksen talonpoikaishenkisessä miljöössä aloitti maalaisbistro Sylvi, joka on nimetty Varjolan vanhan emännän mukaisesti.

Varjolan tila

Maalaistalon piha, edessä kukkia.
Valkoinen puutalo, ovi auki, talon edessä pöytäryhmiä.

Mustan korpin saluuna

Saraaveden kierto -reitin varrella, Tarvaalan Laukkavirran kylässä, sijaitsee persoonallinen Mustan korpin saluuna. Pyöräilijälle saluuna tarjoaa mielenkiintoisen taukopaikan, jossa voi pitää ruokailupaussin ja täyttää vesipullot.

Rakennus, jossa Mustan korpin saluuna sijaitsee, rakennettiin alun perin Mänttärin kaupaksi vuonna 1954. Kauppa oli nykykiinteistön päädyssä ja saluunan tila toimi vilja- ja rakennustarvikevarastona. Rakennus on välillä ollut Laukaan kunnan hallinnassa ja vuosien varrella se toimi kansalaisopiston tilana. 

Yritteliäs Sirpa Rännäri osti kiinteistön vuonna 1996. Hän perusti paikalle elintarvikekioskin, jonka yhteyteen avattiin ravintola nimeltä Mustan korpin saluuna. Rännäriä oli lapsesta asti kiinnostanut intiaaniseikkailut ja niinpä saluuna sisustettiin villin lännen tyyliin intiaanipäälliköiden kuvilla ja päähineillä sekä muilla esineillä. Myös asiakkaat ovat vuosien varrella tuoneet saluunaan sen henkeen sopivaa esineistöä. Ravintolan sisätilat ovat säilyneet suunnilleen alkuperäisessä kuosissa näihin päiviin saakka.

Nykyinen ravintolapäällikkö Titta Oksanen aloitti saluunassa vuonna 2008. Aiemmin hän asui ja työskenteli Helsingissä, mutta kuviot muuttuivat, kun Oksanen huomasi myydään/vuokrataan -ilmoituksen Mustan korpin saluunasta. Maailmanlaajuisesta finanssikriisistä huolimatta saluunaelämä oli alusta alkaen vilkasta, kiitos Rännärin vuosien mittaan tekemän hyvän pohjatyön.

Mustan korpin saluunassa voi ruuan ja virvokkeiden ohella nauttia livemusiikista. Isompiakin tapahtumia riittää, kuten kesäisin järjestettävät Korppifest ja Sikajuhlat, jotka keräävät juhlakansaa läheltä ja kaukaa.

Mustan korpin saluuna

Vaaleanruskea puutalo, seinässä kyltti, jossa lukee Mustankorpin saluuna, tästä on lyhyt matka pitkälle. Edessä kolme autoa.

Ilmavoimamuseo

Tikkakoskella sijaitseva Ilmavoimamuseo on mielenkiintoinen taukopaikka pyöräilijälle. Museon kahvilasta voi ostaa pikkupurtavaa ja virvokkeita sekä täyttää vesipullon. Lisäksi kahvilassa on pistorasioita vaikkapa kännykän lataamista varten sekä wc. Virka-aikaan museon työpajalta voi tarvittaessa lainata työkaluja tai saada paineilmaa renkaisiin.

Tikkakosken Ilmavoimamuseo aloitti toimintansa Keski-Suomen Ilmailumuseona vuonna 1979. Museon näyttely on pääosin pysyvä ja se kattaa Suomen ilmavoimien historian aina ensimmäisestä koneesta nykypäivään ja tulevaisuuteen saakka. Näytteillä on lentokoneiden lisäksi tietoa yleisesti ilmailusta, navigoinnista ja viestinnästä. Museossa järjestetään myös erilaisia tapahtumia, kuten perinteinen Pienoismallitapahtuma sekä suuren suosion saavuttanut Lastenpäivä. Museo sopii kaikenikäisille ja on pidemmän pysähdyksen arvoinen kokemus.

Ilmavoimamuseo

Säynätsalon saaristokierros -reittiohje

<<Takaisin

Säynätsalon saaristokierros -reitin pituus on noin 15 km. Suurin osa matkasta on päällystettyä pyörätietä sekä rauhallisia sivuteitä. Reitti kulkee kolmella saarella; Säynätsalossa, Lehtisaaressa ja Muuratsalossa. Vaikka reitiltä poikkeaisi, eksymisen vaara on olematon ja reitille on helppo löytää takaisin.

Reitti alkaa Säynätsalon keskustasta Parviaisentie 3:n kohdalta. Pizzeria Aaltoa vastapäätä on parkkipaikka ja lähellä myös paikallisliikenteen pysäkki. Reitti kiertää Säynätsalon saaren vastapäivään Parviaisentietä noin 2,5 km. Koko matka on pyörätietä. Alvar Aallon suunnittelema Säynätsalon kunnantalo ja kirjasto sijaitsevat Parviaisentien vasemmalla puolella noin 400 m lähtöpisteestä.

Käyntikohde: Säynätsalon kunnantalo

Reitti jatkuu Parviaisentietä eteenpäin. Jos haluat poiketa katsomassa Säynätsalon kirkkoa, käänny Parviaisentieltä vasemmalle Taaplaajantielle ja heti oikealle Saarnatielle, jonka varrella kirkko sijaitsee.

Kun Parviaisentie tulee T-risteykseen (tie nro 6090) käännytään vasemmalle takaisin Säynätsalon keskustan suuntaan ja tästä noin 200 m, kunnes oikealle kääntyy Saaritie. Reitti ylittää Päijänteen kaunista Louhunsalmen riippusiltaa pitkin Lehtisaareen.

Riippusillan jälkeen on lyhyt mäki, jota seuraa käännös oikealle Löylytielle, joka laskeutuu hiekkatienä leikkipaikalle Lehtisaaren koulun taakse. Leikkipaikalta reitti jatkuu Koulutielle ylämäkeen ja lähtee kiertämään Lehtisaaren omakotitaloaluetta Paukkutietä pitkin. Voit tehdä reitiltä piston Teerintien uimarannalle kääntymällä Paukkutieltä Teeritielle ja ajaen Teeritien mutkaan, josta lähtee hieman vaatimattomamman näköinen lyhyt hiekkareitti rannalle. Rannalla on myös kesäkahvila, jonka aukioloajat kannattaa tarkastaa etukäteen. Rannalta voit palata reitille jatkaen Teeritietä eteenpäin Paukkutielle ja edelleen Huugontielle, joka laskeutuu mutkana Perälän kauppamuseon ohi jatkuen Jussintienä Saaritien risteykseen.

Käyntikohde Teerintien uimaranta ja Perälän kauppamuseo. Museo avoinna sopimuksen mukaan.

Järvimaisema, kuvan vasemmalla puolella punainen kioski
Järvimaisema, edessä kallioranta, muutamia pieniä puita.
Perälän museokauppa, harmaa puurakennus, näyteikkunat

Käänny Saaritien risteyksestä oikealle ja jatka matkaa sillan yli Muuratsaloon. Reitti jatkaa Saaritietä eteenpäin ja kääntyy oikealle Vuorenlahdenkadulle. Aja noin 1,5 km Table en bois -puistokahvilaan saakka.

Paluumatkan Säynätsaloon voit halutessasi tehdä joko samaa reittiä takaisin tai sitten jatkaa eteenpäin Vuorenlahdenkatua. Noin 100 metrin jälkeen käänny vasemmalle Alvar Aallon tielle ja jatka Jänistien ja edelleen Teerenkujan kautta takaisin Vuorenlahdenkadulle. Kiertoreitin varrella on kaunista ja rauhallista omakotitaloaluetta. Lisäksi voit poiketa Rusakontien kautta ihastelemaan Paljaspään upeita maisemia.

Käyntikohde: Paljaspään luontopolku ja näköalapaikka

Näköalapaikka, edessä kalliota taustalla puita ja järvi, sininen taivas ja valkoisia pilviä

Vuorenlahdenkadulta reitti jatkuu oikealle ylämäkeen Saaritietä Muuratsalon koulun ohi aina Haikan idylliselle omakotitaloalueelle asti. Kun pidät rantaviivan oikealla puolellasi, pääset nauttimaan Haikan Saaritien päädyn, Piinkadun ja Säreniemenkadun kauniista omakotitalomiljööstä. Halutessasi voit poiketa Saaritien päässä polulle, joka vie niemen kärjessä sijaitsevalle Haikan majakalle.

Käyntikohde: Haikan majakka

Järvimaisema, valkoinen majakka, kaislikkoa, puita

Reitti jatkuu Haikantietä Saaritielle, josta käännytään oikealle kohti Lehtisaarta. Voit myös halutessasi poiketa Satasarvisen näköalapaikalla, jonne vievä polku lähtee Haikantien ja Saaritien risteyksestä.

Jatka Saaritietä kohti Säynätsaloa. Pian oletkin jo Louhusalmen riippusillalla ja Säynätsalon Parviaisentiellä. Reitti päättyy oikealle Säynätsalon keskustaan.

<<Takaisin

Laukaan luoteiset kylät -reittiohje

<<Takaisin

Laukaan luoteiset kylät -pyöräreitin pituus on noin 45 km. Tästä arviolta puolet kulkee asfalttitietä pitkin ja puolet hiekkatietä. Reittikuvauksen mukainen reitti kiertää myötäpäivään, ja se on suositeltu kiertosuunta. Reitin palvelutarjonta keskittyy Laukaan kirkonkylälle. Myös Kuusaankoskella on kahviloita, erityisesti kesäaikaan.

Reitin aloituspiste on Laukaan kirkonkylän keskusta. Reitti lähtee pyörätietä pitkin keskustasta pohjoiseen Suolahdentielle (nro 637) kohti Kuusaata ja Suolahtea. Noin kahden kilometrin polkemisen jälkeen kääntyy vasemmalle Vehniäntie nro 6375 Vehniän suuntaan. Reittiä ajetaan noin 11 km, aluksi uusittua pyörätietä, sen jälkeen asfalttitien reunaa pitkin ja loppumatka vanhemmalla tien pinnoitteella. Vehniäntietä leimaavat pitkät mäet, niin ylä – kuin alamäkeenkin ja varsin rauhallinen liikenne. 

Vehniäntien päättyessä käännytään oikealle tielle nro 624. Tie ylittää hiljattain rakennetun moottoritien E75. Kun Vehniäntien risteyksestä ollaan ajettu vajaa kaksi kilometriä, kääntyy oikealle Vehniän kylätie. Reitti jatkuu Vehniän kylätien kautta noin 1,5 km ja ohittaa mm. Vehniän kyläkoulun sekä kulkee jälleen tien E75 toiselle puolelle, tällä kertaa tien alittamalla. Vehniän kylätien, Sulkulantien ja Hirvasmäentien risteyksestä jatketaan suoraan Hirvasmäentiellä. Tästä alkaa reitin hiekkainen mäkiosuus. Tie kipuaa ylemmäs ja ylemmäs, kunnes vihdoin saadaan kaiken vaivan palkitseva pitkä alamäki. Tien nimi vaihtuu matkan varrella Harisentieksi. 

Käyntikohde Hitonhauta: Noin seitsemän kilometrin päässä edellisestä risteyksestä kääntyy tie vasemmalle Hitonhaudalle, joka on hieno retkikohde. Risteyksestä ajetaan noin kilometri ja saavutaan Hitonhaudan parkkipaikalle ja laavulle. Moottoriajoneuvolla ei voi jatkaa tätä pidemmälle, mutta lähelle Hitonhaudan rotkovajoamaa pääsee hyvin pyörällä. Matkaa tulee noin yksi kilometri ja edelleen jalkaisin metsäpolkua pitkin parisataa metriä.  

Harisentietä jatketaan edelleen noin 1,5, km kunnes tullaan asfalttipäällysteiselle Valkolantielle. Tästä käännytään oikealle. Valkolantie kulkee kauniiden peltomaisemien halki ja noin 1,5 km kääntyy pieni hiekkatie vasemmalle, Puralanharjuntie. 

Käyntikohde Valkolan uimaranta  

Uimaranta, edessä pöytäryhmä, oikealla koivuja

Idyllistä Puralanharjutietä ajetaan aluksi kauniista lehtipuista muodostuvaa kujaa pitkin, peltojen keskellä ja Valkolan kyläkoulun ohi, kunnes saavutaan noin 850 m jälkeen Väliharjuntien risteykseen. Tästä reitti jatkuu oikealle noin 850 m mittaisen matkan, kunnes saavutaan Vilppulantielle, josta käännytään oikealle. Vilppulantie kiemrutelee vuoroin peltojen ja metsämaisemien halki, ja vaikka maasto on edelleen mäkistä, on matkanteko jo leppoisampaa. Alkumatka Vilppulatiestä on asfalttia, mutta pinnoite vaihtuu kohta jälleen hiekkatieksi. Matkan varrelle osuu Luken kalanviljelylaitos. Vilppulantietä poljetaan vajaa kuusi kilometriä, kun ollaan Varjolan pihapiirissä ja Kuusaankosken mahtavassa pauhussa. Tässä kannattaa viivähtää hetki ja ihailla upeaa, vuolaana virtaavaa koskea ja nauttia alueen palveluista, miljööstä ja luonnosta. 

Käyntikohde Oitinmäen näköalapaikka: Oitinmäen männikköharjun näköalapaikalle pääsee parhaiten kävelemällä noin 1-2 km pitkän polun. Koskelantien ja Vilppulantien risteyksessä, Varjolan tilan pihapiirissä on opasteet reitille. 

Kyltti metsässä, teksti Näköalapaikka.
Mäntymetsä

Käyntikohde Bistro Sylvi: Sijaitsee Varjolan tilan pihapiirissä, Vilppulantien ja Koskelantien risteyksessä

Maalaistalon piha, edessä kukkia.
Valkoinen puutalo, ovi auki, talon edessä pöytäryhmiä.


Käyntikohde Pollosaaren laavu ja Kuusaan koskikahvio: Pollosaaren laavu sijaitsee Kuusaankosken keskellä olevassa Pollosaaressa. Kuusaan koskikahvio sijaitsee Suolahdentien varrella, Kuusaankosken toisella rannalla, jonne pääsee helposti kevyenliikenteen väylää pitkin. Noin 300 metrin matka. 

Hirsilaavu, edessä nuotiopaikka, taustalla metsää.
Kuohuva koski
Punainen rakennus, kyltissä teksti Koski-kahvila.

Vilppulantien ja Koskelantien risteyksestä matka jatkuu oikealle kohti Laukaan kirkonkylää Koskelantietä pitkin noin 8oo metriä, kun tullaan Suolahdentielle nro 637. Tästä jatketaan tien pientareella Peurungantien risteykseen saakka (2,3 km), jossa päästään siirtymään pyörätielle ja kohti Laukaan keskustaa, noin kolmen kilometrin verran. 

<<Takaisin

Muuramen mäkimannut – reittiohje

<<Takaisin

Muuramen mäkimannut -reitin pituus on noin 45 km. Tästä noin 25 kilometriä kulkee autotien laitaa ja 15 km kulkee Muuramen ja Jyväskylän pyöräteitä pitkin. Reittikuvauksen mukainen reitti kiertää vastapäivään, mutta sen voi kiertää kummin päin tahansa ja aloittaa mistä tahansa reitin varrelta. Vastapäivään ajettuna jyrkkä Ronsuntaipaleentie tulee ajettua heti alkuun.

Reitin lähtöpiste on Keski-Suomen museolla. Reitti kulkee keskustan suuntaan Haarakadun ali ja kääntyy tiukassa kulmassa vasempaan kohti Seminaarimäen kampusaluetta. Reitti jatkaa kampusalueen ohi nousten myös Köyhälammen ohi Keskussairaalantietä Kyllön ja sairaala Novan suuntaan.

Kyllön terveysaseman mäen jälkeen sukelletaan valoristeyksen alta vasempaan Länsiväylän vierellä kulkevalle uudelle pyörätielle eli matkataan opasteiden mukaan kohti Keltinmäkeä.

Reitti jatkuu kolmen liikenneympyrän ohi. Keuruuntien ylikulkusillan jälkeen matka jatkuu Ronsuntaipaleentien vieressä kulkevaa pyörätietä noin 1,5 km nousten hiljalleen ylämäkeen kohti Mustankorkean jäteasemaa. Ylämyllyjärventien risteyksen ja bussipysäkin kohdalta matka jatkuu Ronsuntaipaleentien oikean puolen pientareella ja osin ajoradalla. Raskasta liikennettä saattaa ajaa ohi, mutta se loppuu pian Mustankorkealle vievän risteyksen jälkeen.

Käyntikohde jättiläiskuusi Rainer – Parkkeeraa pyörä Mustankorkealle menevän tien ja Ronsuntaipaleentien risteykseen. Tien toisella puolella olevan lyhyen (noin 50 m) polun päässä näetkin Rainerin nousevan metsän korkeuksiin.

Ronsuntaipaleentie on mäkinen, mutta hyvässä kunnossa. Tiedät olevasi oikealla suunnalla, kun ajat kohti korkealle tien ylle piirtyviä radiomastoja. Mäkistä maantietä saa nousta ja laskea muutamien mäkien verran Isolahteen saakka.

Isolahdesta reitti jatkuu vasemmalle Isolahdentielle. Muuramen taajaman rakennuskannan alkaessa myös pyörätie alkaa Isolahdentien vierellä. Pyörätien alun huomaa helposti ja se seurailee Isolahdentietä Muuramen marketteja kohden. Pyyppöläntien kohdalla pyörätie vaihtaa puolta ja jatkaa matkaa Ysitien ylitse kohti vastapuolella siintäviä marketteja.

Käyntikohde Muuramenjoen luonnonsuojelualue – Poikkeaa reitiltä Muuramen keskustan eteläpuolelle. Jos jatkat Muuramen marketeilta Muuramentietä etelään noin kilometrin verran, päädyt Muuramenjoen ylittävälle sillalle. Sillan ylitse ja vasempaan kääntyessäsi pääset luontopolulle, joka on jokea kiertävä ja mutkitteleva, noin parin kilometrin mittainen osin pyöräiltävä polku joen tuntumassa. Joen ylitse menee useita mielenkiintoisia siltoja.

Kuva kosken alajuoksulta
Puinen silta lammen yli
Näkymä lammelle puiden siimeksestä, aurinko paistaa

Reitti kulkee Muuramen kauppakeskukselta eli Setäläntien varrella olevilta kaupoilta tien toiselle puolelle ja kääntyy ylämäkeen ennen Kinkovuorentietä. Ylämäessä on kapea pyörätie ja pyöräreittiopasteita Keljonkangasta kohti. Reitti jatkuu vasemmalle Vanhalle nelostielle, kohti Keljonkangasta.

Vanhalla nelostiellä ei ole pyörätietä, mutta moottoriliikenne on rauhallista. Reitti jatkuu Vanhaa Nelostietä nousten hiljalleen Keljonkankaalle. Keljonkankaan opasteen jälkeen mäki kääntyy laskuun alittaen isot voimalinjat. Kaijanlammentien ja Sääsksvuorentien risteyksestä alkaa Keljonkankaan taajama ja pyörätie, joka johtaa Keljonkankaan valoristeykseen asti.

Liikennevaloja ei tarvitse ylittää, sillä reitti kääntyy kaupalta vasempaan Eteläväylän suuntaiselle pyörätielle ja pudottaa 100 metrin jälkeen jyrkässä laskussa ja käännöksessä Eteläväylän ali Keljonkankaan kirjaston ja koulun puolelle. Reitti jatkaa Sohlberginkatua pitkälle suoralle, joka kulkee viereisen Ysitien suuntaisesti kohti Keljoa. Vauhti voi kasvaa pian kovaksi, sillä Sohlbergin kadulta on pitkä loiva mäki Keljoon. Virallinen reitti jatkaa Keljonkankaantien alta alikulkurummun läpi ja kääntyy tiukasti vasempaan heti alikulkurummun jälkeen. Pyörätie laskeutuu Ysitien itäpuolta ja voit nähdä Keljon automarketit Ysitien toisella puolella. Pyörätie nousee hiljalleen Keski-Suomen pelastuslaitoksen suuntaan jatkaen Keuruuntien ali moottoritien mukaisesti.

Matka jatkuu kohti Korkeakosken lahtea ja kääntyy ennen Rantaraittia oikealta puolelta koukaten Ysitien ali Korkeakoskentielle vasemmalle puolelle Ysitietä. Korkeakoskentietä reitti jatkaa noin 500 metriä keskustan suuntaan, alittaa rautatien ja vaihtuu lähes nollakulmassa Keljonkaduksi, joka vie Keski-Suomen museolle.

<<Takaisin

Uutta & wanhaa Tikkakoski -reittiohje

<<Takaisin

Uutta & Vanhaa  -pyöräreitin pituus on noin 50 km. Käytännössä lähes koko reitti kulkee asfaltoituja pyöräteitä pitkin, minkä vuoksi se on miellyttävä ja turvallisen tuntuinen ajaa. Reitti kulkee taajamien halki ja pääosin taajamien läheisyydessä, mutta suurelta osalta rauhallisissa maalaismaisemissa. 

Reitin aloituspiste on Tuomiojärven uimarannan parkkipaikka, josta siirrytään Taulumäentielle kääntyen vasemmalle. Taulumäentietä ajetaan asuinalueen halki kohti Palokan kauppakeskuksia. Välillä kannattaa kurkata vasemmalle, sillä siellä pilkahtelee Tuomiojärvi ja sen takana nousee Laajavuoren kuuluisa hyppytorni. Taulumäentie muuttuu Saarijärventieksi ja vajaan viiden kilometrin päästä saavutaan kauppakeskuksille, josta matka jatkuu maantiesillan alituksen jälkeen edelleen Saarijärventietä. Reitti kulkee Saarijärventietä pitkin Terttumäen asuinalueen halki noin 2,6 km Puuppolantielle. Tästä käännytään vasemmalle. Puuppolantie polveilee kauniissa maalaismaisemissa ja Puuppolan kylän halki pyörätietä noin 7,5 km matkan. Tästä vain noin kilometri on lopussa tien pientareella.

Autotie, mutka oikealle, mutkassa keltainen talo

Reitti kääntyy oikealle Kuikantielle, nro 630. Tätä ajetaan noin 400 m ja käännytään vasemmalle metsäiselle Autiokankaantielle. Reitti kulkee metsäisessä maisemassa ja hautausmaan ohitse noin 3,6 km matkan, kunnes tullaan tielle nro 6300. Tästä käännytään vasemmalle kohti Tikkakosken keskustaa. 

Käyntikohde Suomen Ilmavoimien museo

Matka jatkuu noin 1,8 km. Oikealle kääntyy Kirkkokatu, jota pitkin poljetaan noin 900 m.

Käyntikohde Tikkakosken kirkko

Kirkkotieltä käännytään oikealle Koulukadulle ja heti 200 m jälkeen vasemmalle Rykmentintielle. Tätä pitkin ajetaan noin 650 metriä, kunnes tullaan oikealle kaartuvalle Aatuntielle. Reitti jatkuu hiekkatienä Tikkakosken lentokentän ympäri ja armeijan alueen välittömässä läheisyydessä. Reitiltä ei kannata poiketa! Noin kolmen kilometrin jälkeen tien nimi muuttuu Lentoemännäntieksi ja jatkuu vielä vajaan kilometrin.

Lentoasemantiellä nro 632 käännytään vasemmalle. Noin kilometrin ajomatkan jälkeen käännytään oikealle tielle nro 624, Alapohjantie, myöhemmin Tervajoentie. Tällä noin kahdeksan kilometrin osuudella on vastavalmistunut hienokuntoinen pyörätie, jonka jälkeen reitti kääntyy vasemmalle Matinmäentielle. Tätä jatketaan noin 5,5 km Palokan Oluttuvalle saakka. Tästä reitti kääntyy oikealle Ruusalantielle ja edelleen kevyenliikenteenväylälle Palokanorren ali ja nelostien vierellä kulkevaa kevyenliikenteentietä pitkin kohti Jyväskylää. Noin neljän kilometrin ajomatkan jälkeen Palokanorrelta reitti kääntyy oikealle alikulkutunneliin ja Taulumäentielle. Tästä jatketaan lähtöpisteeseen Tuomiojärven uimarannan parkkipaikalle noin puoli kilometriä.

<<Takaisin

Säynätsalon saaristokierros

<<Takaisin

Säynätsalon saaristo tarjoaa ihastuttavia järvimaisemia pyöräilijälle. Kolme saarta, Säynätsalo, Lehtisaari ja Muuratsalo, voi kiertää leppoisella vauhdilla ja pysähdellä erilaisten kulttuuri- ja luontokohteiden äärellä. Saariston idylliset puutaloalueet, hienot uimarannat sekä alueen palvelut kahviloineen, ravintoloineen ja kauppoineen tarjoavat upean päiväretkikohteen kaikenikäisille. Saarilta löytyy myös hienoja Alvar Aalto -kohteita, kuten Säynätsalon entinen kunnantalo ja kirjasto.

Kaikilla saarilla pääsee polkemaan hyviä pyöräteitä pitkin. Halutessaan voi myös varioida reittiä ja kiertää saaria oman mielenkiinnon ja seikkailunhalun mukaisesti, sillä saaret ovat pyöräiltävissä ympäri muutamassa tunnissa. Muuramen keskustasta Säynätsaloon on noin seitsemän kilometriä, Jyväskylän keskustasta noin 15 kilometriä.

Säynätsalon saaristokierros -esittelykortti (pdf, avautuu uuteen ikkunaan)

Juhon blogi: Säynätsalon saaristokierros

Alueen palvelut

  • kauppa
  • apteekki
  • pyöränhuoltopiste
  • huoltoasema
  • ravintoloita ja kahviloita
  • majoitusta
  • uimarantoja

Reitti pähkinänkuoressa

  • Vaativuusluokka helppo
  • Pituus noin 15 kilometriä
  • Arvioitu kesto noin 1,5 tuntia ilman pysähdyksiä
  • Nousumetrit: 90 m
  • Laskumetrit: 90 m

Nostoja

Table en bois -kahvila tarjoaa kesäaikaan pyöräilijöille mukavan lepotauon. Kahvilasta voi ostaa pientä syötävää ja virvokkeita sekä täyttää vesipullon. Lisäksi kahvilasta löytyy wc:t sekä hyvä infopiste alueesta. Table en bois facebookissa.

Säynätsalon kunnantalo tarjoaa pyöräilijälle majoitusta, peseytymistilat, hyvän pyöräparkin sekä perushuoltotarvikkeet. Lisäksi kahviosta voi ostaa herkullisia leivonnaisia sekä virkistäviä juomia. Lue lisää Pyöräilijä, tervetuloa Säynätsalon kunnantalolle!

Reitti kartalla

Reittikarttaa tukeva reittiohje

Lisätietoa reitistä Komoot-palvelussa: Säynätsalon saaristokierros

Pyöräilyreitit on suunniteltu Pyöräile kylille -hankkeessa vuosina 2021-2022 eikä niitä päivitetä aktiivisesti hankkeen päätyttyä.

<<Takaisin

Uutta & wanhaa Tikkakoski

<<Takaisin

Tikkakosken suuntaan kulkee Jyväskylästä uusi ja vanha väylä. Tällä reitillä voit tutustua molempiin ja nähdä myös uuden Nelostien. Tikkakoskella voit tutustua ilmailun ihmeisiin ja kiertää lentokentän Aatuntien kautta. Kokonaisuutena reitti on miellyttävä ajaa Puuppolan kumpuilevien maalaismaisemien läpi ja kiitäen uudella, tasaisella ja sileällä pyörätiellä Tikkakoskelta kohti Jyväskylää. Puuppolasta Tikkakosken suuntaan ja lentokentän ympäri poljetaan rauhallista maantien piennarta. Reitin pituus on noin 44 kilometriä.

Uutta & wanhaa Tikkakoski -esittelykortti (pdf, avautuu uuteen ikkunaan)

Juhon blogi: Uutta & wanhaa Tikkakoski

Alueen palvelut

  • kauppa
  • apteekki
  • huoltoasemia
  • ravintoloita
  • uimarantoja

Nähtävää

Reitti pähkinänkuoressa

  • Vaativuusluokka keskitaso    
  • Reitin pituus noin 44 km        
  • Arvioitu kesto 3-4 tuntia ilman pysähdyksiä         
  • Nousumetrit: 240 m               
  • Laskumetrit: 240 m

Nostoja

Tikkakosken Ilmavoimamuseo on mielenkiintoinen taukopaikka pyöräilijälle. Museon kahvilasta voi ostaa pikkupurtavaa ja virvokkeita sekä täyttää vesipullon.Lue lisää

Reitti kartalla

Reittikarttaa tukeva reittiohje

Lisätietoa reitistä Komoot-palvelussa: Uutta & Wanhaa Tikkakoski

Pyöräilyreitit on suunniteltu Pyöräile kylille -hankkeessa vuosina 2021-2022 eikä niitä päivitetä aktiivisesti hankkeen päätyttyä.

<<Takaisin