Ajankohtaista

Blogi: Arjen ilmastotekoja Jyväskylässä uuden asukkaan silmin

Rantamaisema

Vasta Jyväskylään muuttaneena olen vähitellen tutustunut uuteen kotikaupunkiini. Minua on kiinnostanut erityisesti, voiko Jyväskylässä elää kestävästi ja millaisia kestä­vän elämäntavan palveluita Jyväskylässä on tarjolla. Tutkimalla JAPAn Arjen ilmasto­tekoja Jyväskylässä -sivustoa olen päässyt tutustumaan Jyväskylän seudun palveluihin ja vinkkeihin kestävään liikkumiseen, ruokaan, asumiseen sekä kuluttamiseen liittyen. Tässä tekstissä tarkastelenkin tätä tarjontaa uuden jyväskyläläisen näkökulmasta.

Liikenteessä Linkillä, pyörällä, kävellen tai vaikka biokaasulla!

Liikun yleensä paikasta toiseen pyörällä tai kävellen. Koska asun keskustassa, useim­mat kaupat ja palvelut ovat lähettyvilläni, mutta joskus on kuitenkin käytävä myös keskustan ulkopuolella ja tällöin kuljen yleensä Linkillä. Ensimmäistä kertaa Linkillä matkustaessani yllätyin positiivisesti bussilipun huokeasta hinnasta, sillä yksi mobiili­lippu maksaa vain 2,70 euroa. Linkin kätevyys ja lipun halpa hinta tekeekin Linkillä matkustamisesta itselleni varsin houkuttelevaa. On myös mukavaa, että Linkillä pää­see luonnon äärelle. Jyväskylän paikallisliikenteen linjojen varrella olevien luonto­pysäkkien avulla autotonkin pääsee vaivattomasti tutustumaan Jyväskylän luontopol­kuihin. Luontopysäkkien ansioista luontopolut ovatkin yhä useamman asukkaan saa­tavilla.

Jos on kiinnostunut sähköpyöräilystä ja kestävämmästä liikkumisesta, kannattaa tu­tustua JAPAn Lastipyörälainaamoon. Lainaamo tarjoaa mahdollisuuden kokeilla erilai­sia sähköavusteisia pyöriä sekä erikoispyöriä. Lainaamon avulla voi testata, sopisiko vaikkapa laatikkopyörä osaksi omaa arkea. Parhaimmassa tapauksessa sähköavustei­nen pyörä voi korvata auton käytön. Koen, että lastipyörälainaamo on hyvin ainutlaa­tuinen ja harvinainen juttu Suomessa ja myös kansainvälisesti, siksi jokaisen Jyväsky­läläisen kannattaisikin kokeilla sitä. Näin JAPAttajana olen itsekin saanut kokeilla säh­köpyöriä työni ohessa. Haaveilen jo oman sähköpyörän hankinnasta tulevaisuudesta – sähköpyöräily on niin kevyttä ja mukavaa!

Jos autolle on tarvetta, voi Jyväskylässä myös kätevästi vuokrata biokaasu- ja sähkö­autoja. Kankaan biokaasuautot sekä kaupungin sähköautot ovat kaikkien asukkaiden vuokrattavissa (kaupungin sähköautot virka-ajan jälkeen ja viikonloppuisin). En ole vielä kokeillut näiden autojen vuokraamista, mutta on kuitenkin hyvä tietää, että tar­peen tullessa tällainen vuokrauspalvelu on olemassa. Autojen vuokraus tarjoaa asuk­kaille tilaisuuden tutustua ympäristöystävällisempiin autoihin, mikä voi myös moti­voida asukkaita hankkimaan ympäristön kannalta kestävämpiä autoja. Jyväskylässä kannattaa harkita erityisesti biokaasuauton hankkimista, sillä kaupungissa on oma biokaasulaitos. Jyväskylästä löytyy jo neljä biokaasun tankkauspistettä. Uutena jyväs­kyläläisenä olenkin todella ylpeä siitä, että meillä on oma biokaasulaitos, jossa asuk­kaiden biojätettä hyödyntämällä tuotetaan ekologista ja edullista polttoainetta autoi­lijoille.

Kirppareilta edullisia löytöjä

Jyväskylässä voi myös kuluttaa kestävästi. Esimerkiksi käytettynä ostaminen onnistuu, sillä Jyväskylässä on paljon kirpputoreja. Melko aktiivisena kirppari-ihmisenä olen suurimpaan osaan Jyväskylän kirppareista jo käynyt tutustumassa. Kirppareilla hinnat ovat mielestäni kohtuullisia myös keskusta-alueella, joten käytettynä ostaminen ei tule täällä kalliiksi. Olen löytänyt Jyväskylän kirppareilta muun muassa syystakin sekä astioita. Käytettyjä huonekaluja löytyy parhaiten isoimmilta kirppareilta ku­ten Talentti Seppälänkankaalta sekä Kirpparilla.fi -itsepalvelukirppikseltä. Keskustan kirppis sekä Fida ovat taas mielestäni hyviä paikkoja käytettyjen vaatteiden metsästä­miseen. Jos tavaraa on kertynyt nurkkiin, voi Jyväskylässä lahjoittaa hyväkuntoista ta­varaa esimerkiksi Talentille tai Fidaan. Arjen ilmastotekoja Jyväskylässä -sivustolta sel­visi myös, että Jyväskylästä löytyy vaatelainaamo Vaatepuu. Jos tarvitsee juhlavaat­teita satunnaisesti, on Vaatepuu oiva vaihtoehto, mutta toki Vaatepuun avulla saa vaihtelua myös arkivaatetukseen. Jyväskylästä löytyy myös ekokaupat Ekolo sekä Ruohonjuuri, joista löytyy monipuolisesti erilaisia ekotuotteita.

Kuvassa sininen astia, jossa mandariineja sekä sininen takki roikkuu naulakossa.
Omia kirppislöytöjäni viime ajoilta. Sievä kulho löytyi Vaajapörssistä kahdella eurolla. Kirppareilla onkin paljon astioita, joten jos niille on tarvetta, kannattaa ensin käydä katsomassa kirpparilta. Syystakki taas löytyi UFFilta viidellä eurolla.

Lähi- ja hävikkiruokaa helposti ja edullisesti

Jyväskylässä on tarjolla myös kestävään ruokaan liittyviä palveluita. Arjen ilmastote­koja Jyväskylässä -sivustolla esitellään esimerkiksi Jyväskylän ja sen lähiseutujen lähi­ruokatuottajia sekä lähiruokapiirejä. Lähiruokapiireistä REKOon olen tutustunut jo aiemmassa kotikaupungissani. Ongelmalliseksi REKOn täällä Jyväskylässä tekee omalla kohdallani se, etten omista autoa, eikä ruokien hakupaikka ole ihan naapuris­sani. Kiinnitinkin huomiota Jolppi-lähiruokapiiriin, joka tarjoaa myös kotiinkuljetuspal­velun edulliseen hintaan. Tällainen palvelu helpottaakin autottoman lähiruokailijan ar­kea. Jos kokee olevansa viherpeukalo, on oman lähiruuan kasvattaminen myös mah­dollista Jyväskylässä viljelypalstan vuokraamisen avulla. Jos taas hävikkiruoka kiinnos­taa, on Jyväskylässä saatavilla sitäkin. Kaupungin hävikkilounasta ei valitettavasti tar­jota tällä hetkellä koronatilanteen takia, mutta ResQ Club -sovelluksen kautta voi os­taa ravintoloiden, kahviloiden sekä kauppojen hävikkiruokaa halpaan hintaan.

Kaiken kaikkiaan koen, että Jyväskylässä on hyvät mahdollisuudet kestävään elämän­tapaan. Monet edellä mainitut Jyväskylän palvelut ovat ainutlaatuisia ja suosittelen­kin kaikkia jyväskyläläisiä kokeilemaan niitä. Kun me asukkaat alamme toimia kestä­vämmin, kuljemme vähitellen kohti vähähiilisempää ja entistä kestävämpää Jyväsky­lää.

Tutustu tarkemmin Jyväskylän tarjontaan Arjen ilmastotekoja Jyväskylässä -sivustolla.

Teksti: japattaja Helmi

Tiedote 7.12.2020: Jyvässeudulla perustettu ennätysmäärä kiertotalouteen liittyviä 4H-yrityksiä – kokemukset koottu käsikirjaksi

Jyvässeudun 4H-yrittäjille kiertotalousyrittäjyys on tarjonnut tavan yrittää ja elää omien kestävien arvojen mukaisesti. Uusia kiertotalousteemaisia yrityksiä onkin perustettu tänä vuonna ennätysmäärä, yli 40. Nuoret ovat huomioineet teemaa eri tavoin yrityksissään: tuotteita valmistetaan kierrätys- ja uusiutuvista materiaaleista, on hankittu biokaasuauto asiakaskäyntejä varten ja vaihdettu kertakäyttöisiä tuotteita kestävämpiin ratkaisuihin.

-Kiertotalous on ajattelutapa, jonka avulla luodaan uutta ja kestävämpää tulevaisuutta. Se on konkreettinen keino vastata aikamme globaaliin ilmastonmuutoshaasteeseen, kertoo Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:n toiminnanjohtaja Anna Sarkkinen.

Nuorten kokemukset kiertotalousyrittäjyydestä on koottu ReWitellen-käsikirjaksi. Se on tarkoitettu kasvatusalan ammattilaisille ja nuorten parissa työskenteleville kiertotalousajattelun edistämiseksi.

–Käsikirjaan on kerätty nuorilta vastauksia muun muassa kysymyksiin, kuinka heidän yrityksensä ovat menestyneet ja kuinka he ovat soveltaneet kiertotaloutta liiketoiminnan kehittämisessä. Käsikirjan tarkoituksena on tukea nuorten yrittäjyyttä myös tulevaisuudessa, linjaa Jyvässeudun 4H-yhdistyksen hankekoordinaattori Pia Kautto.

Nyt perustetut nuorten kiertotalousyritykset ja ReWitellen -käsikirja ovat osa Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:n ja Jyvässeudun 4H-yhdistyksen yhteistä kansainvälistä ReWi Visions -hanketta. Sen tavoitteena on nuorten tulevaisuuden yrittäjyys- ja työelämätaitojen vahvistaminen kestävän elämäntavan, kiertotalouden ja heidän paikallisyhteisöjensä näkökulmasta.  Hankkeessa vahvistetaan nuorten yrittäjyys- ja työelämätaitoja erilaisilla valmennuksilla. Hanketta rahoittaa Leader JyväsRiihi ry EU:n maaseuturahastosta. ReWi sana tulee englanninkielen sanoista Resource Wisdom, joka tarkoittaa suomeksi resurssiviisautta.

ReWi-valmentaja Pia Kautto pitää puheenvuoron Kiertotalous, nuoret ja työ -seminaarissa 7.12.2020. Hankkeessa toteutetun videosarjan ensimmäinen osa julkaistaan Pian puheenvuoron yhteydessä.

Kiertotalous, nuoret ja työ -seminaarin uutiskirje

Lisätiedot:

hankekoordinaattori Pia Kautto, Jyvässeudun 4H-yhdistys, p. 044 770 8508, jsnuoriso (at) 4h.fi

toiminnanjohtaja Anna Sarkkinen, JAPA ry, p. 040 5938541, etunimi.sukunimi (at) jyvaskyla.fi (tavoitettavissa 8.12. alkaen)

Hankkeen nettisivut:

Jyvässeudun 4H, ReWi Visions -hanke

JAPA ry:n ajankohtaiset hankkeet, ReWi Visions

Blogi: Autottomuutta ja kestäviä valintoja, osa 2

Nuori nainen istuu keltaisella sohvalla vaaleassa olohuoneessa.

Jyväskylän keskustassa asuva Jasmiina on noudattanut kestävää elämäntapaa jo pitkään. Jasmiinalle ekologisuu­desta on tullut luontainen osa elämää ja se vaikuttaakin kaikkiin arkisiin valintoihin. Kun on kerran herännyt ympäristöasioiden äärelle, on ympäristönäkökulma myös aina mielessä.

-Kai se loppujen lopuksi näkyykin vähän kaikessa. Varsinkin nyt, kun se on ollut jo niin monta vuotta läsnä meidän elämässä. Aina on takaraivossa, kun ostaa tai tekee jotain valin­toja, että onkohan tämä paras mahdollinen tapa, Jasmiina kertoo.

Aluksi Jasmiina ryhtyi muokkaamaan elämäntapaansa eettisten syiden takia. Nähdessään videon si­kalasta yläasteikäisenä, järkytys oli niin suuri, että Jasmiina ryhtyi salaa vegaaniksi. Hiukan vanhem­pana hän alkoi kyseenalaistaa myös käyttämiään kosmetiikkatuotteita. Eläimillä testatut ja eläinpe­räisiä aineita sisältävät tuot­teet saivatkin pian jäädä. Myöhemmin Jasmiina ymmärsi, että eettisesti toimiminen on myös usein ekologinen valinta. Esimerkiksi lihansyönnin poisjättäminen on sekä eläinten että ympäristön kannalta hyvä valinta. Jasmiina on saanut myös lapsuudenkodistaan vaikutteita. Vanhemmat ovat opettaneet kunnioittamaan luontoa, myös kierrätys ja kirppareilla käyminen ovat kotoa opittuja taitoja.

Tällä hetkellä Jasmiinan mieltä painaa eniten huoli ilmastonmuutoksesta. Se puskee häntä teke­mään valintoja entistä ekologisemmin. Jasmiinan mielestä on turhauttavaa, että yksilön roolia il­mastonmuutoksen ehkäisyssä usein vähätellään. Hänen mukaansa asiat eivät koskaan etene, jos vain odotetaan, että joku muu tekisi jotain. Jasmiinan mukaan myös yksilön kulutusvalinnoilla on valtaa, sen voi nähdä esimerkiksi kauppojen vegaanivalikoimissa.

-Ehkä isoimpana esimerkkinä on tämä vegaanivalikoima. Se on kasvanut ihan räjähdysmäi­sesti ja se johtuu siitä, että kuluttajat on halunneet vegaanisia vaihtoehtoja. Niin kyllä se muutos ja paine lähtee mun mielestä yksilöistä ja sitä kautta vaikuttaa niihin isompiin tahoi­hin, Jasmiina pohtii.

Kaupunkiasumista, kirpparilöytöjä ja jätteettömämpää elämää

Jasmiina asuu kumppaninsa Seetin ja pienen koiransa kanssa kaksiossa. Sopivaa kotia etsittäessä pyrittiin valit­semaan sellainen asunto, jossa ei olisi hukkaneliöitä. Tavoitteena oli asua mahdollisimman tii­viisti, mutta silti mukavasti. Tärkeää oli myös asunnon sijainti lähellä keskustaa, sillä pariskunnalla ei ole autoa. Jasmiina liikkuukin paikasta toiseen kävellen, kimppakyydeillä sekä bussilla. Pienessä asunnossa lämmitys- ja sähkökulut jäävät myös pieniksi. Jasmiina on myös vaihtanut sähkösopimuk­sensa ekosähköön ja energiaa sekä vettä pyritään säästämään eri tavoin.

Jasmiinan tavoitteena on ollut hankkia kodin huonekalut ja sisustustavarat käytettynä. Tällä hetkellä suurin osa asunnon tavaroista onkin kirppareilta löydettyjä tai omia DIY-projekteja. Uniikit kirppari­löydöt tekevät asunnosta Jasmiinan mielestä persoonallisen ja kodikkaan. Joitain tavaroita on kui­tenkin hankittu myös uutena, kun kirppareilta etsiminen ei ole tuottanut tulosta. Jasmiinan mielestä tärkeintä onkin yrittää parhaansa valintoja tehdessä, mutta samalla myös ymmärtää, ettei aina ole mahdollista tehdä sitä kaikista kestävintä valintaa.

Jasmiina on kiinnostunut myös zero waste -elämäntavasta. Ruokaostoksilla Jasmiina käyttää kesto­kasseja ja -hedelmäpusseja sekä suosii irtotuotteita. Kertakäyttötuotteita ja erityisesti kertakäyt­töistä muovia hän pyrkii välttelemään mahdollisuuksien mukaan. Hammasharjana Jasmiina käyttää muovisen sijasta bambuhammasharjaa ja kosmetiikassa hän suosii muovittomia vaihtoehtoja. Jas­miina kokee zero waste -elämäntavan kuitenkin olevan melko vaativaa, sillä esimerkiksi ruokakau­passa ei välttämättä aina ole tarjolla irtotuotteita. Jätteettömämpi elämä on kuitenkin edelleen mie­lessä ja siihen Jasmiinan perheessä pyritään.

Muovitonta zero waste -kosmetiikkaa sekä ekohammastahna ja bambuhammasharjat.

Itselle sopiva kasvisruokavalio

Jasmiina suosii ruokavaliossaan vegaanisia ruokia. Joitakin eläinperäisiä tuotteita ruokavaliossa vielä kuitenkin on. Esimerkiksi juustosta luopuminen on tuntunut vaikealta, joten Jasmiina on päättänyt pitää sen tois­taiseksi osana ruokavaliotaan. Jasmiinan mukaan kaikkea ei tarvitse muuttaa heti, jos muutos tuntuu vaikealta. Tärkeintä on löytää itselle sopiva kestävä ruokavalio, joka tukee hyvinvoin­tia sekä tuottaa iloa.

-Olen löytänyt sellaisen kultaisen keskitien, että syön pääsääntöisesti vegaanisesti, mutta en kiellä itseltäni sellaisia tuotteita, jotka edelleen tuottavat iloa. Lähinnä just nuo maitotuot­teet, erityisesti juusto, on sellaisia. Liha on jäänyt ajan saatossa kokonaan pois, Jasmiina ker­too.

Kasviruokavalion lisäksi Jasmiina pyrkii suunnittelemaan ruokaostokset tarkasti ruokahävikin välttä­miseksi ja suosii myös sesongin mukaisia ruokia. Jasmiina myös kasvattaa ruuantähteistä kuten val­kosipulista ja punajuuren kantapaloista versoja, joita voi hyödyntää esimerkiksi maustamisessa tai salaatissa. Näin ruuantähteet tulevat hyödynnetyksi hauskalla tavalla.

Jasmiinan ikkunalaudan kasvatukset. Vasemmalla kasvaa valkosipulin versoja ja oikealla punajuuren naatteja.

Ekologisuus on asennekysymys

Merkittävin muutos Jasmiinan elämäntapamatkalla on hänen mukaansa ollut oman asenteen muut­tuminen. Hän pitää tärkeänä sitä, että hän on alun perin kiinnostunut ympäristöaiheista ja alkanut kyseenalaistaa omia valintojaan. Jasmiina uskookin, että kestävän elämäntavan arkipäiväistyminen vaatisi ihmisten asenteiden muutoksen. Ihmisillä on usein ennakkoluuloja ja vääriä käsityksiä siitä, mitä ekologinen elämäntapa lopulta on.

-Ehkä ihmiset helposti ajattelee, että ekologinen elämäntapa on jotenkin vaikeaa tai, että se muuttaa kaiken. Loppujen lopuksi kyse on vaan sen oman ajattelutavan muutoksesta, eikä siitä, että joutuisi elämään suppeammin, huonommin tai vajaammin, että mikään muu ei estä ekologista elämäntapaa kuin ne omat ajatukset ja ennakkoluulot, Jasmiina pohtii.

Jasmiinan mukaan kestävä elämäntapa paremminkin antaa kuin ottaa. Elämäntapa on hänen mu­kaansa antanut muun muassa hyvän omantunnon, vapauden materiataakasta sekä herättänyt in­non uuden oppimiseen. Elämäntavan myötä myös itsetutkiskelu on lisääntynyt. Se on herätellyt Jas­miinan pohtimaan, mitä hän todella tarvitsee ja mitkä ovat sellaisia asioita, joita voisi omassa elä­mässä vielä muuttaa. Jasmiinan mukaan kestävä elämäntapa tukeekin hyvin kokonaisvaltaista hy­vinvointia: kasvispainotteinen ravinto, turhan kulutuksen välttäminen sekä itsetutkiskelu tuottavat hyvää ja vapaampaa oloa.

Blogilla vaikuttamista ja elämäntavan kehittämistä

Jasmiina kirjoittaa myös blogia. Blogissaan hän kertoo elämäntyylistään, testaa luonnonkosmetiik­kaa, jakaa vege-reseptejä ja kirjoittaa erilaisista ekologisuuteen sekä hyvinvointiin liittyvistä aiheista (slowandsimple.fi, @jvsmiina). Tavallisessa arjessaan Jasmiina ei kovin aktiivisesti kerro elämänta­vastaan. Jos joku kuitenkin kysyy tai haluaa tietää enemmän, hän kertoo siitä mielellään. Jasmiina kertoo olleensa vielä teini-ikäisenä kärkkäämpi puheissaan. Erityisesti lihansyöntiä hän saattoi nuo­rempana kommentoida hyvin suoraan. Nyt tyyli on muuttunut neutraalimmaksi.

-Nyt myöhemmin olen hoksannut, että ihmisten ajatusmaailmaa ei muuteta sillä, että heidän valintojaan vastaan hyökätään, koska silloin ihminen menee aina puolustuskannalle ja sitten voi jopa alkaa sotimaan sitä sinun ajatusmaailmaasi vastaan, Jasmiina kertoo.

Vaikka Jasmiina on elänyt varsin kestävästi jo kuuden vuoden ajan, hän kuitenkin kokee, ettei elä­mäntapa ole koskaan valmis, vaan sitä on aina mahdollisuus kehittää. Elämäntapa onkin ehkä pa­remminkin prosessi tai matka kuin pysähtynyt tila. Jos vasta aloittelee ekompaa elämää, Jasmiinan mukaan paras tapa on lähteä liikkeelle helpoista muutoksista.

-Kannattaa miettiä, mikä olisi helpoin asia, minkä voisi muuttaa. On se vaikka biojäteastian hommaaminen, kaksi kasvisruokapäivää viikossa, kestokuppi työmatkalle tai mitä vaan. Har­valle ihmiselle sopii se, että muuttaa elämänsä kertarysäyksellä, koska se tuntuu helposti ylivoimaiselta ja jossain vaiheessa joutuu luovuttamaan. Parasta on muuttaa sellaiset asiat, jotka on helppo muuttaa ja sitten aina säännöllisin väliajoin kysyy itseltään, että mitä voisin seuraavaksi tehdä paremmin, Jasmiina ohjeistaa.

Kiitos Jasmiinalle haastattelusta!

Japattaja Helmi

Blogi: Autottomuutta ja kestäviä valintoja, osa 1.

Nuori nainen kädessään pino lasten kestovaippoja.

Ennin kolmihenkisessä perheessä ekologisuus näkyy päivittäisessä arjessa niin asumisessa, ruokavaliossa, liikkumisessa kuin kulutuksessakin. Mutta onko kestävän elämäntavan toteuttaminen vaikeaa lapsiperheessä? Ennille siitä on muodostunut osa arkea, eikä se vaadi ylimääräistä ponnistelua. -Se on elämäntapa, ei mikään erillinen tavoite tai prosessi, vaan osa arkea. Elämme näin, en koe tekeväni sen eteen töitä ihmeemmin, Enni kertoo.

Halu toimia ekologisesti kumpuaa vastuuntunteesta: luonnon monimuotoisuuden sekä laajemmin maapallon elinkelpoisena säilyttäminen on Ennin mielestä meidän jokaisen vastuulla. Toisaalta taustalla vaikuttaa myös nuorena saatu kemikaaliherätys. Teini-iässä Enni havahtui esimerkiksi Kemikaalicocktailin kaltaisen blogien kautta kemikaaleihin ja jätti sen seurauksena pois muun muassa lihansyönnin. Vasta hiukan myöhemmin ilmastonäkökulma alkoi kiinnostamaan. Enni on saanut vaikutteita myös vanhemmiltaan, sillä kotona on aina lajiteltu sekä korjattu ja tehty itse tavaroita. Myös ympäristödokumenteilla on ollut osuutensa Ennin ympäristöheräämisessä.

Pyöräily osana arkea

Ennin perheessä liikutaan enimmäkseen pyörällä. Aikoinaan kodin valintaan vaikuttikin paljon asunnon sijainti. Tärkeää oli, että kodista pääsisi helposti pyöräilemään joka paikkaan, sillä perhe ei omista autoa. Enni pitääkin autottomuutta hyvin merkittävänä ilmastotekona. Perhe on myös hankkinut pyörään kiinnitettävän perävaunun perheenlisäyksen myötä. Taapero matkustaakin vaunussa mieluusti. Vaunu helpottaa myös ostosten ja muiden tavaroiden kuljettamista.

Perävaunu on oiva lisä pyörään. Takatilaan mahtuu kätevästi ruokaostokset.

Koska Enni pyöräilee paljon, on hän myös kiinnittänyt erityistä huomiota Jyväskylän liikenneratkaisuihin. Ennin mukaan ratkaisut tehdään usein autoilijoiden ehdoilla. Hän toivookin, että Jyväskylän liikennesuunnittelussa otettaisiin jatkossa paremmin huomioon pyöräilijät. Näin pyöräilystä voitaisiin tehdä houkuttelevampi ja helpompi tapa liikkua. Edistämällä pyöräilyä voitaisiin myös vähentää Jyväskylän kasvihuonepäästöjä.

-Esimerkiksi sairaalan rakennustyömaa on hyvä esimerkki siitä, että autoilla on hienot suorat tiet ja pyöräilijät joutuu menemään alikulkuun ja tekemään yhdeksänkymmenen asteen käännöksen. Siellä joutuu ajamaan jarrut pohjassa, että edes pääsee tien ali. Kaikki tällaiset asiat tekevät pyöräilystä vaikeaa erityisesti niille, jotka pyöräilevät harvemmin. Pyöräilystä tulee jotenkin epämiellyttävää ja vaikean tuntuista, Enni harmittelee.

Kasvispainotteista ruokaa ja ruokien suunnittelua

Ennin perheessä syödään kasvispainotteisesti. Ruoka on usein vegaanista, perheessä suositaan maitotuotteiden sijasta kasvipohjaisia vaihtoehtoja. Joskus syödään myös kalaa ja tällöin suositaan mieluiten järvikalaa. Myös perheen puolitoistavuotias taapero syö kasvis-kalaruokaa niin kotona kuin päiväkodissakin. Arjen ruuanlaittoa perheessä helpottaa tarkka ruokien suunnittelu. Sen avulla ylimääräistä ruokaa ei tule ostettua ja ruokahävikki vähenee.

-Me noudatetaan aina etukäteen tehtyä ruokalistaa. Meillä on käytössä kuuden viikon ruokalista, joka kiertää, eikä sitten tarvitse miettiä, että ”mitähän ruokaa tehdään” tai ”kokeillaan nyt jotain reseptiä, no, ei tämä ollut hyvää”. Näin ei myöskään tule ostettua ylimääräistä kaupasta, Enni selvittää.

Perheen pienimmälle maistui päiväunien jälkeen kiivi sekä kasvipohjainen jugurtti uudelleenkäytettävästä doddlebagista.

Kestävää kulutusta, kierrätystä ja kestovaippoja

Enni kuluttaa harkiten ja pyrkii ostamaan vain tarpeeseen. Usein hän pyrkii ostamaan vaatteet ja tavarat käytettynä. Erityisesti hyväkuntoisia lastenvaatteita hän ostaa kirpputoreilta. Omia vaatteitaan Enni kertoo käyttävänsä niin pitkään, kun ne vain kestävät. Valintoja tehdessä tärkeintä Ennin mielestä on suosia mahdollisimman kestäviä ja pitkäikäisiä tuotteita. Heräteostokset perheessä minimoidaan ”kahden viikon säännön” avulla.

-Jos jotain haluaa ostaa, niin meillä on sellainen kahden viikon sääntö, että kaksi viikkoa pitää harkita ennen kuin ostaa. Se auttaa jo tosi paljon siinä, ettei tule mitään sellaisia heräteostoksia. Minä olen kyllä myös onnekas mun luonteenpiirteiltä siinä, että ei ehkä niin kiinnostakaan ostella.

Lapsen ulkovaatteet on ostettu käytettynä.

Perheessä myös lajitellaan jätteet ja myydään tai annetaan pois tarpeettomaksi jääneet tavarat. Perheessä käytetään myös kestotuotteita, esimerkiksi perheen taapero käyttää kestovaippoja. Välillä kuitenkin käytetään myös kertakäyttövaippoja niiden helppouden takia. Tärkeintä on, että suurin osa ajasta kestovaippaillaan. Perheen taaperon vaipat ovat säädettäviä, joten samat vaipat ovat olleet käytössä koko vauva-ajan.

-Me ollaan otettu kestovaipat käyttöön silloin, kun lapsi oli nelikiloinen ja edelleen on samat vaipat käytössä. Ne on säädettäviä vaippoja, jotta ei tarvitse ostaa erikokoisia, koska silloin se vaipan hiilijalanjälki voi kolminkertaistuakin siitä, jos ostaa ensin S-koon, M-koon ja sitten vielä L-koon vaipat. Se on kyllä ollut hyvä, että samat vaipat ovat käyneet ihan pienestä tähän asti, Enni pohtii.

Esimerkillä vaikuttamista

Omien ekologisten valintojen lisäksi Enni pyrkii myös vaikuttamaan muihin ihmisiin. Ennin mukaan esimerkkiä näyttämällä voi vaikuttaa tehokkaasti, sillä sen avulla joku lähipiiristä voi innostua kestävästä elämäntavasta. Näin kävi Ennin vanhempien kohdalla, jotka innostuivat kasvisruuasta, kun pääsivät Ennin luona maistelemaan sitä. Ennillä on myös instagram-tili @tarakalla, jossa hän kertoo elämäntavastaan. Somen kautta hän on löytänyt myös yhteisön, jossa on helppo jakaa omia ajatuksia. Some on Ennille myös inspiraation ja motivaation lähde.

-Somen kautta olen ainakin löytänyt kestävän elämäntavan yhteisön. Omissa ajatustavoissa ja olemisessa ei ole mitään kummallista siinä yhteisössä. Se oma tapa elää on normalisoitunut enemmän somen myötä, kaikkein kestotuotteiden käyttö tai se, että ei kulje kaikkialle autolla tai ei lennä niin usein ulkomaille, Enni kertoo.

Elämäntavan anti ja vinkit ekompaan elämään

Ennin mukaan ekologinen elämäntapa on tuonut tyytyväisyyttä sekä vapautta elämään. Se on kokonaisuudessaan antanut kyvyn hahmottaa, mitä todella tarvitsee ja mikä tekee onnelliseksi. Enni kertoo, että avain tyytyväiseen elämään löytyy lopulta siitä, että tiedostaa omat elämänarvonsa ja myös elää niiden mukaisesti.

Mistä sitten lähteä liikkeelle, jos haluaa muokata elämäänsä kestävämmäksi? Ennin mukaan ekologisesta elämäntavasta voi innostua vaikkapa oman terveyden kautta. Syömällä terveellisesti ravitsemussuositusten mukaan, ollaan jo melko lähellä kestävää ruokavaliota. Hän kannustaa lisäämään omaan ruokavalioon kasvisruokaa ja harjoittelemaan sen valmistamista. Enni kannustaa myös pyöräilemään kaikki alle viiden kilometrin matkat. Päivittäisen pyöräilyn seurauksena myös kunto pysyy hyvänä kuin itsestään. Samalla kun tekee hyvää ympäristölle, tekee hyvää myös itselleen. Enni kuitenkin muistuttaa, että uusien tapojen oppiminen voi viedä paljon aikaa. Siksi itselleen pitää olla armollinen.

-Ehkä se on tämän meidän ajan ongelma, että ollaan hirmu armottomia ja on usein sellainen ”onnistut tai epäonnistut” asenne. Pitäisi kuitenkin ymmärtää, että uuden tavan oppiminen vie tosi paljon aikaa. Joskus voi luisua siihen vanhaan tapaan, mutta sitten voi aina palata korjaamaan sitä uudelleen. Se ei ole epäonnistumista, vaan se on sitä uuden tavan opettelua ja se vie aikaa, Enni kannustaa.

Kiitos Ennille haastattelusta!

Japattaja Helmi

Blogi: Kasvissyöjän lähiruoka-aarteita

Hokkaidokurpitsaa, myskikurpitsaa, punajuurta, porkkanaa, perunaa, valkosipulia sekä kukkakaalia.

Tässä pieni kurkistus siihen, millaista lähiruokaa voi löytää lautaselleen kasvipohjaisesti.

Kasviperäinen ruoka on lähes aina ympäristön kannalta parempi vaihtoehto, riippumatta onko se tuotu kauempaa vai kasvatettu lähellä, ja varmasti aina paras valinta eläinten kannalta. Ei siis ole tarpeen vältellä ulkomailtakaan tuotuja kasviperäisiä ruokia, mutta lähiruoan suosimisella on erityisen paljon positiivia vaikutuksia. Itsekin löysin tätä juttua kirjoittaessani itselleni uuden suomalaisen kasviksen – juuripersiljan, ja olin aivan innoissani.

Usein voi olla vaikea selvittää, mistä maasta jonkin tuotteen raaka-aine on peräisin. Valmistajan suomalainen nimi ei kerro vielä mitään. Hyvää Suomesta-merkki lupaa muun muassa, että tuotteen raaka-aine on joko kokonaan tai pääosin suomalainen. Kaikki valmistajat eivät kuitenkaan hanki tätä merkkiä.

Uutta inspiraatiota kausikasviksista

Kausikasvisajattelusta voi saada paljon iloa ja innoitusta kokkailuihin vuoden ympäri. Juuri se, ettei kaikkea tuoretta ole kaudessa jatkuvasti, voi tehdä ruokien suunnittelusta mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Samalla voi tuoda itsensä osaksi vuodenajan vaihteluita- näinhän luonnonvaraiset eläimetkin elävät ja sopeutuvat kukin tavallaan eri vuodenaikoihin.

Kesä ja syksy ovat tietysti kotimaisten kasvisten, marjojen ja hedelmien runsauden aikaa, ja siitä kannattaa todellakin ottaa kaikki ilo ja vitamiinit talteen.

Pöydällä perunoita, kaksi kurpitsaa, porkkanoita, kukkakaali, punajuuria ja valkosipulia.
Esimerkkejä marraskuun kotimaisista kausikasviksista: hokkaidokurpitsaa, myskikurpitsaa, punajuurta, porkkanaa, perunaa, valkosipulia sekä kukkakaalia, jonka satokausi on pian ohi.

Vaikka talven edetessä suomalaisten tuorekasvisten valikoima muuttuu pienemmäksi, niin usein mielikuva kauden kasviksista saattaa olla turhan suppea. Syksyn pimetessä loka-, marras- ja joulukuussa elämme vielä melkoisessa runsaudessa kotimaisten vihannesten ja jopa hedelmien suhteen. Kannattaakin avoimin mielin tutkia kaupan hevi-osastoa, paikallisten lähiruokapiirien tarjontaa (Jyväskylän alueella Jolppi ja Reko) sekä Satokausikalenteria.

Satokausikalenterin sivuilla on todella kattava Sesongissa nyt -osio, josta voi etsiä uutta innostusta joka kuukaudelle. Suomalaiset sesonkituotteet on selkeästi näkyvissä. Keittokirjan muodossa aiheeseen pääsee tutustumaan vaikkapa Sanna Autereen ja Sanna Peurakosken kirjan Vegesato! kautta. Kirja löytyy myös Keski-kirjastojen valikoimasta.

Nämä juurekset saattavat helposti unohtua kauppaan. Vasemmalta oikealle juuripersiljaa, mukulaselleriä ja palsternakka. Lisäksi siitakesieniä.

Tässä muutamia kotimaisia kasvishelmiä vanhojen tuttujen porkkanan ja perunan kavereiksi

  • runsas valikoima erilaisia kaaleja kesä- ja syyskaudella, vaikkapa ruusukaali ja mustakaali
  • herkulliset talvikurpitsat, kuten hokkaido-, spagetti- ja myskikurpitsa syyskaudella
  • puna-, kelta- ja raitajuuri, palsternakka ja maa-artisokka saatavilla pitkälle kevääseen
  • vaatimattomat näköiset, mutta erittäin maukkaat juuri/mukulaselleri, piparjuuri sekä juuripersilja, joita on saatavilla pitkälle kevääseen
  • kotimaista omenaa saa kaupoista nykyään läpi talven uuden säilytystavan ansiosta
  • ihanat suomalaiset päärynät syksystä jopa joulukuuhun saakka – päärynät ovat hieman pienempiä kuin eteläisempien maiden sisarensa, mutta todella makeita ja herkullisia!
  • talven salaatiksi sopii erityisen hyvin ekologiset mikroversot, kuten Silmusalaatti
  • pakasteista löytyy myöskin jonkin verran suomalaisia kasviksia- esimerkiksi sulatetuista pakasteherneistä saa piristystä talven salaatteihin. Nykyään kaupan pakasteosastosta saa myös täysin kotimaisia wok-kasvissekoituksia.

Muinaista proteiinia ja mahtavia siemeniä

Tärkeimpiä runsaasti proteiinia sisältäviä kotimaisia kasveja ovat härkäpapu ja herne. Molemmista on saatavilla myös helppokäyttöistä, nopeasti kypsyvää rouhetta.

Härkäpapu on todella pitkään pohjolassa viljelty ekologinen kasvi, joka on taas pitkän ajan jälkeen nostanut ansaittua suosiotaan ihmisten ravintona. Se saattaa sopia niillekin, joille herne aiheuttaa vatsanpuruja. Härkäpapu on oma suosikkini helppokäyttöisyytensä ja pehmeän täyteläisen makunsa vuoksi. Härkäpapurouheella voi helposti korvata vaikkapa soijarouheen ja se kypsyy nopeasti.

Kaurasta valmistetaan muiden tuoteinnovaatioiden lisäksi erilaisia kasviproteiinituotteita, ja tietysti käsittelemätön kaurakin sisältää kohtuullisesti proteiinia. Kaurasta on myös saatavilla jauhemaista proteiinilisää.

Kotimaisissa siemenissä on kaksi erityisen timanttista yksilöä, joihin kannattaa tutustua. Hampunsiemen ja pellavansiemen sisältävät molemmat omega3-rasvahappoja. Hampunsiemenissä on lisäksi muun muassa erittäin arvokasta gammalinoleenihappoa. Kannattaa tässäkin tarkistaa pakkauksen kylki, jos haluat nimenomaan Suomessa viljeltyä.

Hampunsiemenet voi olla hyödyllistä ostaa kuorittuina versioina, jotta elimistö saa varmasti käyttöönsä sen huikeat ravintoarvot. Pellavansiemenet taas suositellaan rouhittavaksi ennen käyttöä samasta syystä. Voit myös ostaa valmista rouhetta, joka säilytetään tiiviisti suljettuna jääkaapissa. Siemenet ovat hyvien rasvojen ohella mainioita proteiininlähteitä. Hampunsiemeniä voi ripotella ruoka-annoksen tai leivän päälle, salaatin sekaan tai surauttaa smoothien joukkoon.

Pellavansiemenrouhe sopii hyvin puuron sekaan, mysliannokseen tai sekoitettuna johonkin muuhun nestepitoiseen ruokaan. Jossain vegaanisissa leivontaresepteissä saattaa nähdä käytettävän pellavansiemenrouheesta ja vedestä tehtyä seosta munan asemasta.

Kvinoaa, speltistä tehtyjä mannaryynejä, tattarijauhoa sekä hampunsiemeniä. Keskellä Hevihärkä-härkäpapurouhetta, joka on luomuviljelty Vaajakoskella.

Spelttiä, kvinoaa ja tattaria

Ruis, vehnä, ohra ja kaura ovat niitä tutuimpia kotimaisia viljoja. Ruokavaliotaan voi monipuolistaa vaikkapa ravinteikkaalla speltillä, josta on saatavilla jauhojen lisäksi vaikka minkälaisia tuotteita, kuten muroja, näkkäriä, risottojyviä ja vaikkapa lakua. Suomessa viljellään nykyään myös proteiinipitoista kvinoaa, josta syntyy täyttävä puuro tai ruuan lisuke.

Tattarin viljelystä on Suomessa erityistä osaamista. Etelä-Suomesta on tehty löydös, jonka perusteella proteiinipitoista, luontaisesti gluteenitonta tattaria olisi viljelty Suomessa jo 5000 vuotta eaa. Lisätessäni gluteenittomaan joulupiparitaikinaani viime vuonna tattarijauhoa, sain aikaiseksi rapeimmat ja herkullisimmat piparit, joita olin koskaan tehnyt.

Villiruokaa ja ruokainnovaatioita

Suomen ihmeellisessä luonnossa kasvaa pohjoisen karuista oloista aina eteläisimpään Suomeen huikeaa villiruokaa. Omaan tahtiinsa, kaikessa rauhassa, ihmisen puuttumatta kasvuprosessiin. Nämä ruuat ovatkin yleensä ravintoarvoiltaan vailla vertaansa, ja myös makuun on tiivistynyt ainutlaatuisia aromeja.

Hilloja Kurjenrahkan kansallispuistossa sekä metsänpohjan seassa piilottelevia kultakimpaleita kantarellien muodossa.

Villiruokaan tutustumisessa kannattaa pitää kynnys matalana. Mitä sellaista löytyy ihan läheltä, vaikka lähimetsästä kaupunkialueella, jonka tunnistat? Tiesitkö, että joitain villiyrttejä löytyy jo hyvin varhain keväällä ja vastaavasti vielä joulukuussa voi keräillä vaikkapa suppilovahveroita tai karpaloita?

Villiruuan arvokuutta ei lasketa määrissä. On todella hienoa, jos tulee keränneeksi vaikka yhdet nokkoset alkukesästä nokkoslättyihin tai iltakävelyllä kipollisen marjoja puuron päälle. Marjojen keruuta ei siis kannata arvioida vanhaan tapaan ämpäreissä, vaan marjoissa 🙂 Jos et kerännyt itse marjoja talvivarannoiksi, niin villimarjat ovat ruokien aatelia myös kaupasta ostettuna. Pakastemarjojen ja marjajalosteiden lisäksi kauppoihin on putkahdellut enenevissä määrin myös muita villiruokaa hyödyntäviä tuotteita. Martat järjestävät erilaisia kursseja aiheeseen liittyen, kuten villiyrttikursseja keväisin ja sienikursseja syksyllä, jos villiruokataitojen syventäminen kiinnostaa.

Lähiruuan ei tarvitse aina tarkoittaa aikaa vievää ruuanlaittoa, tai raaka-aineiden käsittelyä alusta lähtien, sillä nykyään kaupoista löytyy mitä mielenkiintoisimpia ruokainnovaatioita myös supernopeisiin kokkailuihin. Suomalaista härkäpapua hyödynnetään maukkaissa Beanit-tuotteissa, jotka ovat jo valmiiksi kypsiä ja osa valmiiksi maustettujakin.

Kaurasta löytyy lähes kaikkea, mitä kuvitella saattaa, muun muassa todella laajasti erilaisten maitotuotteiden korvaajia. Kaupan hyllyjen välissä kannattaakin liikuskella silmät erityisen auki, aivan kuten metsäkävelylläkin.

Vasemmalla puikulaperunamuusia, muutamassa minuutissa valmistunut Beanit-härkäpapusuikalekastike kaurakermalla sekä puolukoita. Oikealla puolukkapirtelö, jossa mm.syksyn päärynää, omenamehua, kauramaitoa ja kaurajugurttia. Kuvassa myös kuivattuja suppilovahveroita sekä nokkosensiemeniä, jotka sopivat hyvin vaikkapa peston joukkoon.

Blogin kirjoitti työkokeilijamme Anna

Syyskokous 10.11. klo 17, tervetuloa!

JAPA logo, turkoosi tausta.

Tervetuloa JAPA ry:n syyskokoukseen tiistaina 10.11.2020 klo 17.00-19.00. Kokous toteutetaan Teams-etäyhteydellä

Ilmoittautuminen ma 9.11. mennessä sähköisellä lomakkeella. Ilmoittautuneille lähetetään linkki Teamsiin ennen kokousta.

Ohjelma:

klo 17.00 Jyväskylän kaupungin ympäristöjohtaja Päivi Pietarinen kertoo Jyväskylän kaupungin resurssiviisaustyöstä

Jyväskylässä on toteutettu lukuisia resurssiviisautta edistäviä toimenpiteitä eri yksiköissä 1990-luvun puolesta välistä lähtien. Millaisia askeleita on otettu ja millaisia valintoja tullaan tekemään matkalla kohti päästötöntä, jätteetöntä ja kestävän hyvinvoinnin kaupunkia vuonna 2040?

klo 17.30 JAPA ry:n syyskokous

Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio seuraavalle kalenterivuodelle
6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle
7. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varatoiminnantarkastaja
8. Päätetään yhdistyksen liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle vuodelle
9. Päätetään hallituksen jäsenten kokouspalkkiot ja kulukorvaukset
10. Ilmoitusasiat
11. Kokouksen päättäminen

Toivotamme kaikki yhdistyksen toiminnasta, asukasyhteistyöstä ja kestävän elämäntavan edistämisestä kiinnostuneet asukaat lämpimästi tervetulleiksi tilaisuuteen!

JAPA ry:n hallitus

Tiedote 19.10.2020: Uusi somesarja vinkkaa arjen ilmastoteoista Jyväskylässä

Kaipaatko kekeä elämääsi? Tarvitsetko apua tai vinkkejä kestävämpään arkeen? Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:n somessa on alkanut neljän viikon sarja Arjen ilmastotekoja Jyväskylässä, joka tarjoaa vinkkejä kestävään elämäntapaan Jyväskylässä. Sarja on jaoteltu kotitalouksissa syntyvän hiilijalanjäljen mukaisesti liikkumiseen, asumiseen, ruokaan ja muuhun kulutukseen. Sarjassa käsitellään kutakin teemaa aina viikon ajan ja nostetaan esiin aiheeseen liittyviä jyväskyläläisiä palveluita. Somepostaukset ovat pääasiassa JAPAn kesänuorten käsialaa. 

Sarjan lisäksi asukkaiden kannattaa tutustua uuteen, aihetta käsittelevään nettisivustoon Arjen ilmastotekoja Jyväskylässä. Sivustolle on koottu vinkkejä kestävään elämäntapaan Jyväskylässä ja sitä täydennetään syksyn kuluessa.

-Halusimme koota jyväskyläläiset kestävään elämäntapaan liittyvät palvelut ja toimijat samaan oppaaseen. Halusimme myös näyttää, kuinka paljon mahdollisuuksia arjen ilmastoratkaisujen tekemiseen Jyväskylässä on. Meille voi myös vinkata, mikäli huomaan jonkin palvelun puuttuvan sivuilta, sanoo JAPA ry:n toiminnanjohtaja Anna Sarkkinen.

Somesarja ja uudet nettisivut liittyvät JAPA ry:n Arjen ilmastotekoja Jyväskylässä-kokeiluun, joka toteutetaan osana Jyväskylän kaupungin Circwaste – Jyväskylän käyttäjälähtöiset kokeilut –osahanketta.  

Lisätiedot:

koordinaattori Paula Wilkman, JAPA ry, p. 0400 361 365, paula.wilkman(at)jyvaskyla.fi

Arjen ilmastotekoja Jyväskylässä

Uusi logo!

JAPA logo, läpinäkyvä turkoosi.

Yhdistyksen logo on uudistunut ja samalla uudistettiin nettisivujen värimaailmaa. Uusi logo ja värimaailma löytyivät suunnittelukilpailun kautta.

Järjestimme keväällä logon suunnittelukisan Jyväskylän kristillisen opiston graafisen suunnittelun opiskelijoille. Toiveenamme oli selkeä ja tunnistettava logo, joka sopii arvomaailmaamme. Toivoimme värimaailmasta sinisävyistä, koska se kuvastaa puhtaita vesistöjä, puhdasta ilmaa ja sinistä taivasta.

Kisaan osallistuneista töistä JAPAn hallituksesta ja työntekijöistä koostunut raati valitsi Minna Hintikan suunnitteleman työn. -Olemme erittäin tyytyväisiä uuteen logoon ja värimaailmaan, sanoo JAPAn toiminnanjohtaja Anna Sarkkinen.

Uutiskirje 3/2020

JAPA logo, turkoosi tausta.

Syyskuu tarjoaa monipuolista liikuntaa kaikenikäisille

Alkusyksy on pullollaan liikunta-aiheisia tapahtumia aina Pyöräilyviikosta koulujen ja varhaiskasvatuksen urheiluviikkoon.

Syyskuun tarjonta:

5.-13.9. Jyväskylän Pyöräilyviikko

Teemaviikko tarjoaa jälleen runsaasti maksutonta ja kaikille avointa ohjelmaa, kuten pyöräretkiä, seminaareja sekä fillariaamiaisen.

7.-11.9. Koulujen liikenneturvallisuusviikko

Viikon aikana koululaisia ja heidän huoltajiaan muistutetaan heijastinten ja valojen tärkeydestä pimenevissä illoissa ja halutaan kiinnittää huomiota kaikenikäisten tarkkaavaisuuteen liikenteessä.

19.9. Finlandia Marathon

Finlandia Marathon on kaiken kansan urheilutapahtuma, jonka reittivalikoimaa löytyy viidestä kilometristä aina täysmarathoniin saakka!

16.-22.9. Liikkujan viikko

Liikkujan viikolla nostetaan esiin kestävän liikkumisen teemat, kuten kävely, pyöräily sekä joukkoliikenne. Viikon aikana kannustetaan ihmisiä pohtimaan omia, arkisia liikkumisvalintojaan muun muassa somekampanjan ja liikuntahaasteen avulla.

16.-22.9. Keski-Suomen reitistöviikko

Teemaviikon tarkoituksena on nostaa tietoisuutta erilaisista lähiliikunta-, retkeily- ja matkailureiteistä sekä lisätä näiden käyttöä.

23.-30.9. #BeActive – Euroopan Urheiluviikko

#BeActive – School action day kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan aktiivisesti niin koulupäivän aikana kuin vapaa-ajallakin. Viikon aikana Jyväskylän kouluissa ja varhaiskasvatuksessa järjestetään helposti lähestyttäviä ja lapsen iän huomioivia liikuntahaasteita. Teemaviikolla halutaan lisätä lapsiperheiden tietoisuutta liikunnan monista hyödyllisistä vaikutuksista.

Syyskuun teemaviikot tapahtumineen Jyväskylässä järjestää Jyväskylän pyöräilyseura JYPS ry, Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry, Jyväskylän kaupunki, Liikenneturva, Meijän Polku –verkosto, Keski-Suomen liikunta ja Jyväskylän Kenttäurheilijat.

Lue lisää Jyväskylän kaupungin tiedotteesta 28.8.2020: Syyskuu on oikea liikkumisen superkuu Jyväskylässä!

Lastipyörälainaamo avoinna lokakuun loppuun

Lastipyörälainaamo on perinteiseen tapaan avoinna lokakuun loppuun saakka säävarauksella. Aikainen lumi ja liukas keli voivat aientaa lainaamo sulkemista. Tiedotamme asiasta tarvittaessa lainaamon nettisivuilla sekä facebookissa.

Lainaamon valikoima ja varaustilanne

Kesänuoret ilmastoihmettelijöinä JAPAlla

JAPAlla työskenteli neljä 15-17 –vuotiasta nuorta ilmastoihmettelijöinä elokuussa kahden viikon ajan. Heidät palkattiin Kesäduuni OP:n piikkiin –kampanjan kautta. Nuoret suunnittelivat ja toteuttivat kestävän elämäntavan teemoihin liittyvän somekampanjan, joka julkaistaan myöhemmin syksyllä. Ai, mikä sitten on ilmastoihmettelijä? Nuori, joka pohtii kestävän elämäntavan teemoja omasta näkökulmastaan somepäivitysten kautta.

Lue lisää kesäduunikokemuksista sekä ilmastoihmettelijä Helmin että koordinaattori Paulan blogikirjoituksista.

Jyväskylän kaupungin tiedote 28.8.2020: Syyskuu on oikea liikkumisen superkuu Jyväskylässä!

Pyöräilijöitä jonossa.

Syyskuun liikkumisaiheisten tapahtumien tarjonta liikuntapääkaupunki Jyväskylässä on hengästyttävä. Kuukausi alkaa Pyöräilyviikolla ja jatkuu Koulujen liikenneturvallisuusviikolla, Finlandia Marathonilla, Euroopan Liikkujan viikolla sekä Keski-Suomen reitistöviikolla. Superkuu huipentuu koulujen ja varhaiskasvatuksen #BeActive -viikkoon. Kuukauden tapahtumatarjonnasta löytyy taatusti tekemistä, näkemistä ja kokemista ihan kaikille!

Lue lisää Jyväskylän kaupungin tiedotteesta (28.8.2020)