Ajankohtaista

Blogi: Autottomuutta ja kestäviä valintoja, osa 1.

Nuori nainen kädessään pino lasten kestovaippoja.

Ennin kolmihenkisessä perheessä ekologisuus näkyy päivittäisessä arjessa niin asumisessa, ruokavaliossa, liikkumisessa kuin kulutuksessakin. Mutta onko kestävän elämäntavan toteuttaminen vaikeaa lapsiperheessä? Ennille siitä on muodostunut osa arkea, eikä se vaadi ylimääräistä ponnistelua. -Se on elämäntapa, ei mikään erillinen tavoite tai prosessi, vaan osa arkea. Elämme näin, en koe tekeväni sen eteen töitä ihmeemmin, Enni kertoo.

Halu toimia ekologisesti kumpuaa vastuuntunteesta: luonnon monimuotoisuuden sekä laajemmin maapallon elinkelpoisena säilyttäminen on Ennin mielestä meidän jokaisen vastuulla. Toisaalta taustalla vaikuttaa myös nuorena saatu kemikaaliherätys. Teini-iässä Enni havahtui esimerkiksi Kemikaalicocktailin kaltaisen blogien kautta kemikaaleihin ja jätti sen seurauksena pois muun muassa lihansyönnin. Vasta hiukan myöhemmin ilmastonäkökulma alkoi kiinnostamaan. Enni on saanut vaikutteita myös vanhemmiltaan, sillä kotona on aina lajiteltu sekä korjattu ja tehty itse tavaroita. Myös ympäristödokumenteilla on ollut osuutensa Ennin ympäristöheräämisessä.

Pyöräily osana arkea

Ennin perheessä liikutaan enimmäkseen pyörällä. Aikoinaan kodin valintaan vaikuttikin paljon asunnon sijainti. Tärkeää oli, että kodista pääsisi helposti pyöräilemään joka paikkaan, sillä perhe ei omista autoa. Enni pitääkin autottomuutta hyvin merkittävänä ilmastotekona. Perhe on myös hankkinut pyörään kiinnitettävän perävaunun perheenlisäyksen myötä. Taapero matkustaakin vaunussa mieluusti. Vaunu helpottaa myös ostosten ja muiden tavaroiden kuljettamista.

Perävaunu on oiva lisä pyörään. Takatilaan mahtuu kätevästi ruokaostokset.

Koska Enni pyöräilee paljon, on hän myös kiinnittänyt erityistä huomiota Jyväskylän liikenneratkaisuihin. Ennin mukaan ratkaisut tehdään usein autoilijoiden ehdoilla. Hän toivookin, että Jyväskylän liikennesuunnittelussa otettaisiin jatkossa paremmin huomioon pyöräilijät. Näin pyöräilystä voitaisiin tehdä houkuttelevampi ja helpompi tapa liikkua. Edistämällä pyöräilyä voitaisiin myös vähentää Jyväskylän kasvihuonepäästöjä.

-Esimerkiksi sairaalan rakennustyömaa on hyvä esimerkki siitä, että autoilla on hienot suorat tiet ja pyöräilijät joutuu menemään alikulkuun ja tekemään yhdeksänkymmenen asteen käännöksen. Siellä joutuu ajamaan jarrut pohjassa, että edes pääsee tien ali. Kaikki tällaiset asiat tekevät pyöräilystä vaikeaa erityisesti niille, jotka pyöräilevät harvemmin. Pyöräilystä tulee jotenkin epämiellyttävää ja vaikean tuntuista, Enni harmittelee.

Kasvispainotteista ruokaa ja ruokien suunnittelua

Ennin perheessä syödään kasvispainotteisesti. Ruoka on usein vegaanista, perheessä suositaan maitotuotteiden sijasta kasvipohjaisia vaihtoehtoja. Joskus syödään myös kalaa ja tällöin suositaan mieluiten järvikalaa. Myös perheen puolitoistavuotias taapero syö kasvis-kalaruokaa niin kotona kuin päiväkodissakin. Arjen ruuanlaittoa perheessä helpottaa tarkka ruokien suunnittelu. Sen avulla ylimääräistä ruokaa ei tule ostettua ja ruokahävikki vähenee.

-Me noudatetaan aina etukäteen tehtyä ruokalistaa. Meillä on käytössä kuuden viikon ruokalista, joka kiertää, eikä sitten tarvitse miettiä, että ”mitähän ruokaa tehdään” tai ”kokeillaan nyt jotain reseptiä, no, ei tämä ollut hyvää”. Näin ei myöskään tule ostettua ylimääräistä kaupasta, Enni selvittää.

Perheen pienimmälle maistui päiväunien jälkeen kiivi sekä kasvipohjainen jugurtti uudelleenkäytettävästä doddlebagista.

Kestävää kulutusta, kierrätystä ja kestovaippoja

Enni kuluttaa harkiten ja pyrkii ostamaan vain tarpeeseen. Usein hän pyrkii ostamaan vaatteet ja tavarat käytettynä. Erityisesti hyväkuntoisia lastenvaatteita hän ostaa kirpputoreilta. Omia vaatteitaan Enni kertoo käyttävänsä niin pitkään, kun ne vain kestävät. Valintoja tehdessä tärkeintä Ennin mielestä on suosia mahdollisimman kestäviä ja pitkäikäisiä tuotteita. Heräteostokset perheessä minimoidaan ”kahden viikon säännön” avulla.

-Jos jotain haluaa ostaa, niin meillä on sellainen kahden viikon sääntö, että kaksi viikkoa pitää harkita ennen kuin ostaa. Se auttaa jo tosi paljon siinä, ettei tule mitään sellaisia heräteostoksia. Minä olen kyllä myös onnekas mun luonteenpiirteiltä siinä, että ei ehkä niin kiinnostakaan ostella.

Lapsen ulkovaatteet on ostettu käytettynä.

Perheessä myös lajitellaan jätteet ja myydään tai annetaan pois tarpeettomaksi jääneet tavarat. Perheessä käytetään myös kestotuotteita, esimerkiksi perheen taapero käyttää kestovaippoja. Välillä kuitenkin käytetään myös kertakäyttövaippoja niiden helppouden takia. Tärkeintä on, että suurin osa ajasta kestovaippaillaan. Perheen taaperon vaipat ovat säädettäviä, joten samat vaipat ovat olleet käytössä koko vauva-ajan.

-Me ollaan otettu kestovaipat käyttöön silloin, kun lapsi oli nelikiloinen ja edelleen on samat vaipat käytössä. Ne on säädettäviä vaippoja, jotta ei tarvitse ostaa erikokoisia, koska silloin se vaipan hiilijalanjälki voi kolminkertaistuakin siitä, jos ostaa ensin S-koon, M-koon ja sitten vielä L-koon vaipat. Se on kyllä ollut hyvä, että samat vaipat ovat käyneet ihan pienestä tähän asti, Enni pohtii.

Esimerkillä vaikuttamista

Omien ekologisten valintojen lisäksi Enni pyrkii myös vaikuttamaan muihin ihmisiin. Ennin mukaan esimerkkiä näyttämällä voi vaikuttaa tehokkaasti, sillä sen avulla joku lähipiiristä voi innostua kestävästä elämäntavasta. Näin kävi Ennin vanhempien kohdalla, jotka innostuivat kasvisruuasta, kun pääsivät Ennin luona maistelemaan sitä. Ennillä on myös instagram-tili @tarakalla, jossa hän kertoo elämäntavastaan. Somen kautta hän on löytänyt myös yhteisön, jossa on helppo jakaa omia ajatuksia. Some on Ennille myös inspiraation ja motivaation lähde.

-Somen kautta olen ainakin löytänyt kestävän elämäntavan yhteisön. Omissa ajatustavoissa ja olemisessa ei ole mitään kummallista siinä yhteisössä. Se oma tapa elää on normalisoitunut enemmän somen myötä, kaikkein kestotuotteiden käyttö tai se, että ei kulje kaikkialle autolla tai ei lennä niin usein ulkomaille, Enni kertoo.

Elämäntavan anti ja vinkit ekompaan elämään

Ennin mukaan ekologinen elämäntapa on tuonut tyytyväisyyttä sekä vapautta elämään. Se on kokonaisuudessaan antanut kyvyn hahmottaa, mitä todella tarvitsee ja mikä tekee onnelliseksi. Enni kertoo, että avain tyytyväiseen elämään löytyy lopulta siitä, että tiedostaa omat elämänarvonsa ja myös elää niiden mukaisesti.

Mistä sitten lähteä liikkeelle, jos haluaa muokata elämäänsä kestävämmäksi? Ennin mukaan ekologisesta elämäntavasta voi innostua vaikkapa oman terveyden kautta. Syömällä terveellisesti ravitsemussuositusten mukaan, ollaan jo melko lähellä kestävää ruokavaliota. Hän kannustaa lisäämään omaan ruokavalioon kasvisruokaa ja harjoittelemaan sen valmistamista. Enni kannustaa myös pyöräilemään kaikki alle viiden kilometrin matkat. Päivittäisen pyöräilyn seurauksena myös kunto pysyy hyvänä kuin itsestään. Samalla kun tekee hyvää ympäristölle, tekee hyvää myös itselleen. Enni kuitenkin muistuttaa, että uusien tapojen oppiminen voi viedä paljon aikaa. Siksi itselleen pitää olla armollinen.

-Ehkä se on tämän meidän ajan ongelma, että ollaan hirmu armottomia ja on usein sellainen ”onnistut tai epäonnistut” asenne. Pitäisi kuitenkin ymmärtää, että uuden tavan oppiminen vie tosi paljon aikaa. Joskus voi luisua siihen vanhaan tapaan, mutta sitten voi aina palata korjaamaan sitä uudelleen. Se ei ole epäonnistumista, vaan se on sitä uuden tavan opettelua ja se vie aikaa, Enni kannustaa.

Kiitos Ennille haastattelusta!

Japattaja Helmi

Blogi: Kasvissyöjän lähiruoka-aarteita

Hokkaidokurpitsaa, myskikurpitsaa, punajuurta, porkkanaa, perunaa, valkosipulia sekä kukkakaalia.

Tässä pieni kurkistus siihen, millaista lähiruokaa voi löytää lautaselleen kasvipohjaisesti.

Kasviperäinen ruoka on lähes aina ympäristön kannalta parempi vaihtoehto, riippumatta onko se tuotu kauempaa vai kasvatettu lähellä, ja varmasti aina paras valinta eläinten kannalta. Ei siis ole tarpeen vältellä ulkomailtakaan tuotuja kasviperäisiä ruokia, mutta lähiruoan suosimisella on erityisen paljon positiivia vaikutuksia. Itsekin löysin tätä juttua kirjoittaessani itselleni uuden suomalaisen kasviksen – juuripersiljan, ja olin aivan innoissani.

Usein voi olla vaikea selvittää, mistä maasta jonkin tuotteen raaka-aine on peräisin. Valmistajan suomalainen nimi ei kerro vielä mitään. Hyvää Suomesta-merkki lupaa muun muassa, että tuotteen raaka-aine on joko kokonaan tai pääosin suomalainen. Kaikki valmistajat eivät kuitenkaan hanki tätä merkkiä.

Uutta inspiraatiota kausikasviksista

Kausikasvisajattelusta voi saada paljon iloa ja innoitusta kokkailuihin vuoden ympäri. Juuri se, ettei kaikkea tuoretta ole kaudessa jatkuvasti, voi tehdä ruokien suunnittelusta mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Samalla voi tuoda itsensä osaksi vuodenajan vaihteluita- näinhän luonnonvaraiset eläimetkin elävät ja sopeutuvat kukin tavallaan eri vuodenaikoihin.

Kesä ja syksy ovat tietysti kotimaisten kasvisten, marjojen ja hedelmien runsauden aikaa, ja siitä kannattaa todellakin ottaa kaikki ilo ja vitamiinit talteen.

Pöydällä perunoita, kaksi kurpitsaa, porkkanoita, kukkakaali, punajuuria ja valkosipulia.
Esimerkkejä marraskuun kotimaisista kausikasviksista: hokkaidokurpitsaa, myskikurpitsaa, punajuurta, porkkanaa, perunaa, valkosipulia sekä kukkakaalia, jonka satokausi on pian ohi.

Vaikka talven edetessä suomalaisten tuorekasvisten valikoima muuttuu pienemmäksi, niin usein mielikuva kauden kasviksista saattaa olla turhan suppea. Syksyn pimetessä loka-, marras- ja joulukuussa elämme vielä melkoisessa runsaudessa kotimaisten vihannesten ja jopa hedelmien suhteen. Kannattaakin avoimin mielin tutkia kaupan hevi-osastoa, paikallisten lähiruokapiirien tarjontaa (Jyväskylän alueella Jolppi ja Reko) sekä Satokausikalenteria.

Satokausikalenterin sivuilla on todella kattava Sesongissa nyt -osio, josta voi etsiä uutta innostusta joka kuukaudelle. Suomalaiset sesonkituotteet on selkeästi näkyvissä. Keittokirjan muodossa aiheeseen pääsee tutustumaan vaikkapa Sanna Autereen ja Sanna Peurakosken kirjan Vegesato! kautta. Kirja löytyy myös Keski-kirjastojen valikoimasta.

Nämä juurekset saattavat helposti unohtua kauppaan. Vasemmalta oikealle juuripersiljaa, mukulaselleriä ja palsternakka. Lisäksi siitakesieniä.

Tässä muutamia kotimaisia kasvishelmiä vanhojen tuttujen porkkanan ja perunan kavereiksi

  • runsas valikoima erilaisia kaaleja kesä- ja syyskaudella, vaikkapa ruusukaali ja mustakaali
  • herkulliset talvikurpitsat, kuten hokkaido-, spagetti- ja myskikurpitsa syyskaudella
  • puna-, kelta- ja raitajuuri, palsternakka ja maa-artisokka saatavilla pitkälle kevääseen
  • vaatimattomat näköiset, mutta erittäin maukkaat juuri/mukulaselleri, piparjuuri sekä juuripersilja, joita on saatavilla pitkälle kevääseen
  • kotimaista omenaa saa kaupoista nykyään läpi talven uuden säilytystavan ansiosta
  • ihanat suomalaiset päärynät syksystä jopa joulukuuhun saakka – päärynät ovat hieman pienempiä kuin eteläisempien maiden sisarensa, mutta todella makeita ja herkullisia!
  • talven salaatiksi sopii erityisen hyvin ekologiset mikroversot, kuten Silmusalaatti
  • pakasteista löytyy myöskin jonkin verran suomalaisia kasviksia- esimerkiksi sulatetuista pakasteherneistä saa piristystä talven salaatteihin. Nykyään kaupan pakasteosastosta saa myös täysin kotimaisia wok-kasvissekoituksia.

Muinaista proteiinia ja mahtavia siemeniä

Tärkeimpiä runsaasti proteiinia sisältäviä kotimaisia kasveja ovat härkäpapu ja herne. Molemmista on saatavilla myös helppokäyttöistä, nopeasti kypsyvää rouhetta.

Härkäpapu on todella pitkään pohjolassa viljelty ekologinen kasvi, joka on taas pitkän ajan jälkeen nostanut ansaittua suosiotaan ihmisten ravintona. Se saattaa sopia niillekin, joille herne aiheuttaa vatsanpuruja. Härkäpapu on oma suosikkini helppokäyttöisyytensä ja pehmeän täyteläisen makunsa vuoksi. Härkäpapurouheella voi helposti korvata vaikkapa soijarouheen ja se kypsyy nopeasti.

Kaurasta valmistetaan muiden tuoteinnovaatioiden lisäksi erilaisia kasviproteiinituotteita, ja tietysti käsittelemätön kaurakin sisältää kohtuullisesti proteiinia. Kaurasta on myös saatavilla jauhemaista proteiinilisää.

Kotimaisissa siemenissä on kaksi erityisen timanttista yksilöä, joihin kannattaa tutustua. Hampunsiemen ja pellavansiemen sisältävät molemmat omega3-rasvahappoja. Hampunsiemenissä on lisäksi muun muassa erittäin arvokasta gammalinoleenihappoa. Kannattaa tässäkin tarkistaa pakkauksen kylki, jos haluat nimenomaan Suomessa viljeltyä.

Hampunsiemenet voi olla hyödyllistä ostaa kuorittuina versioina, jotta elimistö saa varmasti käyttöönsä sen huikeat ravintoarvot. Pellavansiemenet taas suositellaan rouhittavaksi ennen käyttöä samasta syystä. Voit myös ostaa valmista rouhetta, joka säilytetään tiiviisti suljettuna jääkaapissa. Siemenet ovat hyvien rasvojen ohella mainioita proteiininlähteitä. Hampunsiemeniä voi ripotella ruoka-annoksen tai leivän päälle, salaatin sekaan tai surauttaa smoothien joukkoon.

Pellavansiemenrouhe sopii hyvin puuron sekaan, mysliannokseen tai sekoitettuna johonkin muuhun nestepitoiseen ruokaan. Jossain vegaanisissa leivontaresepteissä saattaa nähdä käytettävän pellavansiemenrouheesta ja vedestä tehtyä seosta munan asemasta.

Kvinoaa, speltistä tehtyjä mannaryynejä, tattarijauhoa sekä hampunsiemeniä. Keskellä Hevihärkä-härkäpapurouhetta, joka on luomuviljelty Vaajakoskella.

Spelttiä, kvinoaa ja tattaria

Ruis, vehnä, ohra ja kaura ovat niitä tutuimpia kotimaisia viljoja. Ruokavaliotaan voi monipuolistaa vaikkapa ravinteikkaalla speltillä, josta on saatavilla jauhojen lisäksi vaikka minkälaisia tuotteita, kuten muroja, näkkäriä, risottojyviä ja vaikkapa lakua. Suomessa viljellään nykyään myös proteiinipitoista kvinoaa, josta syntyy täyttävä puuro tai ruuan lisuke.

Tattarin viljelystä on Suomessa erityistä osaamista. Etelä-Suomesta on tehty löydös, jonka perusteella proteiinipitoista, luontaisesti gluteenitonta tattaria olisi viljelty Suomessa jo 5000 vuotta eaa. Lisätessäni gluteenittomaan joulupiparitaikinaani viime vuonna tattarijauhoa, sain aikaiseksi rapeimmat ja herkullisimmat piparit, joita olin koskaan tehnyt.

Villiruokaa ja ruokainnovaatioita

Suomen ihmeellisessä luonnossa kasvaa pohjoisen karuista oloista aina eteläisimpään Suomeen huikeaa villiruokaa. Omaan tahtiinsa, kaikessa rauhassa, ihmisen puuttumatta kasvuprosessiin. Nämä ruuat ovatkin yleensä ravintoarvoiltaan vailla vertaansa, ja myös makuun on tiivistynyt ainutlaatuisia aromeja.

Hilloja Kurjenrahkan kansallispuistossa sekä metsänpohjan seassa piilottelevia kultakimpaleita kantarellien muodossa.

Villiruokaan tutustumisessa kannattaa pitää kynnys matalana. Mitä sellaista löytyy ihan läheltä, vaikka lähimetsästä kaupunkialueella, jonka tunnistat? Tiesitkö, että joitain villiyrttejä löytyy jo hyvin varhain keväällä ja vastaavasti vielä joulukuussa voi keräillä vaikkapa suppilovahveroita tai karpaloita?

Villiruuan arvokuutta ei lasketa määrissä. On todella hienoa, jos tulee keränneeksi vaikka yhdet nokkoset alkukesästä nokkoslättyihin tai iltakävelyllä kipollisen marjoja puuron päälle. Marjojen keruuta ei siis kannata arvioida vanhaan tapaan ämpäreissä, vaan marjoissa 🙂 Jos et kerännyt itse marjoja talvivarannoiksi, niin villimarjat ovat ruokien aatelia myös kaupasta ostettuna. Pakastemarjojen ja marjajalosteiden lisäksi kauppoihin on putkahdellut enenevissä määrin myös muita villiruokaa hyödyntäviä tuotteita. Martat järjestävät erilaisia kursseja aiheeseen liittyen, kuten villiyrttikursseja keväisin ja sienikursseja syksyllä, jos villiruokataitojen syventäminen kiinnostaa.

Lähiruuan ei tarvitse aina tarkoittaa aikaa vievää ruuanlaittoa, tai raaka-aineiden käsittelyä alusta lähtien, sillä nykyään kaupoista löytyy mitä mielenkiintoisimpia ruokainnovaatioita myös supernopeisiin kokkailuihin. Suomalaista härkäpapua hyödynnetään maukkaissa Beanit-tuotteissa, jotka ovat jo valmiiksi kypsiä ja osa valmiiksi maustettujakin.

Kaurasta löytyy lähes kaikkea, mitä kuvitella saattaa, muun muassa todella laajasti erilaisten maitotuotteiden korvaajia. Kaupan hyllyjen välissä kannattaakin liikuskella silmät erityisen auki, aivan kuten metsäkävelylläkin.

Vasemmalla puikulaperunamuusia, muutamassa minuutissa valmistunut Beanit-härkäpapusuikalekastike kaurakermalla sekä puolukoita. Oikealla puolukkapirtelö, jossa mm.syksyn päärynää, omenamehua, kauramaitoa ja kaurajugurttia. Kuvassa myös kuivattuja suppilovahveroita sekä nokkosensiemeniä, jotka sopivat hyvin vaikkapa peston joukkoon.

Blogin kirjoitti työkokeilijamme Anna

Syyskokous 10.11. klo 17, tervetuloa!

JAPA logo, turkoosi tausta.

Tervetuloa JAPA ry:n syyskokoukseen tiistaina 10.11.2020 klo 17.00-19.00. Kokous toteutetaan Teams-etäyhteydellä

Ilmoittautuminen ma 9.11. mennessä sähköisellä lomakkeella. Ilmoittautuneille lähetetään linkki Teamsiin ennen kokousta.

Ohjelma:

klo 17.00 Jyväskylän kaupungin ympäristöjohtaja Päivi Pietarinen kertoo Jyväskylän kaupungin resurssiviisaustyöstä

Jyväskylässä on toteutettu lukuisia resurssiviisautta edistäviä toimenpiteitä eri yksiköissä 1990-luvun puolesta välistä lähtien. Millaisia askeleita on otettu ja millaisia valintoja tullaan tekemään matkalla kohti päästötöntä, jätteetöntä ja kestävän hyvinvoinnin kaupunkia vuonna 2040?

klo 17.30 JAPA ry:n syyskokous

Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio seuraavalle kalenterivuodelle
6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle
7. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varatoiminnantarkastaja
8. Päätetään yhdistyksen liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle vuodelle
9. Päätetään hallituksen jäsenten kokouspalkkiot ja kulukorvaukset
10. Ilmoitusasiat
11. Kokouksen päättäminen

Toivotamme kaikki yhdistyksen toiminnasta, asukasyhteistyöstä ja kestävän elämäntavan edistämisestä kiinnostuneet asukaat lämpimästi tervetulleiksi tilaisuuteen!

JAPA ry:n hallitus

Tiedote 19.10.2020: Uusi somesarja vinkkaa arjen ilmastoteoista Jyväskylässä

Kaipaatko kekeä elämääsi? Tarvitsetko apua tai vinkkejä kestävämpään arkeen? Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:n somessa on alkanut neljän viikon sarja Arjen ilmastotekoja Jyväskylässä, joka tarjoaa vinkkejä kestävään elämäntapaan Jyväskylässä. Sarja on jaoteltu kotitalouksissa syntyvän hiilijalanjäljen mukaisesti liikkumiseen, asumiseen, ruokaan ja muuhun kulutukseen. Sarjassa käsitellään kutakin teemaa aina viikon ajan ja nostetaan esiin aiheeseen liittyviä jyväskyläläisiä palveluita. Somepostaukset ovat pääasiassa JAPAn kesänuorten käsialaa. 

Sarjan lisäksi asukkaiden kannattaa tutustua uuteen, aihetta käsittelevään nettisivustoon Arjen ilmastotekoja Jyväskylässä. Sivustolle on koottu vinkkejä kestävään elämäntapaan Jyväskylässä ja sitä täydennetään syksyn kuluessa.

-Halusimme koota jyväskyläläiset kestävään elämäntapaan liittyvät palvelut ja toimijat samaan oppaaseen. Halusimme myös näyttää, kuinka paljon mahdollisuuksia arjen ilmastoratkaisujen tekemiseen Jyväskylässä on. Meille voi myös vinkata, mikäli huomaan jonkin palvelun puuttuvan sivuilta, sanoo JAPA ry:n toiminnanjohtaja Anna Sarkkinen.

Somesarja ja uudet nettisivut liittyvät JAPA ry:n Arjen ilmastotekoja Jyväskylässä-kokeiluun, joka toteutetaan osana Jyväskylän kaupungin Circwaste – Jyväskylän käyttäjälähtöiset kokeilut –osahanketta.  

Lisätiedot:

koordinaattori Paula Wilkman, JAPA ry, p. 0400 361 365, paula.wilkman(at)jyvaskyla.fi

Arjen ilmastotekoja Jyväskylässä

Uusi logo!

JAPA logo, läpinäkyvä turkoosi.

Yhdistyksen logo on uudistunut ja samalla uudistettiin nettisivujen värimaailmaa. Uusi logo ja värimaailma löytyivät suunnittelukilpailun kautta.

Järjestimme keväällä logon suunnittelukisan Jyväskylän kristillisen opiston graafisen suunnittelun opiskelijoille. Toiveenamme oli selkeä ja tunnistettava logo, joka sopii arvomaailmaamme. Toivoimme värimaailmasta sinisävyistä, koska se kuvastaa puhtaita vesistöjä, puhdasta ilmaa ja sinistä taivasta.

Kisaan osallistuneista töistä JAPAn hallituksesta ja työntekijöistä koostunut raati valitsi Minna Hintikan suunnitteleman työn. -Olemme erittäin tyytyväisiä uuteen logoon ja värimaailmaan, sanoo JAPAn toiminnanjohtaja Anna Sarkkinen.

Uutiskirje 3/2020

JAPA logo, turkoosi tausta.

Syyskuu tarjoaa monipuolista liikuntaa kaikenikäisille

Alkusyksy on pullollaan liikunta-aiheisia tapahtumia aina Pyöräilyviikosta koulujen ja varhaiskasvatuksen urheiluviikkoon.

Syyskuun tarjonta:

5.-13.9. Jyväskylän Pyöräilyviikko

Teemaviikko tarjoaa jälleen runsaasti maksutonta ja kaikille avointa ohjelmaa, kuten pyöräretkiä, seminaareja sekä fillariaamiaisen.

7.-11.9. Koulujen liikenneturvallisuusviikko

Viikon aikana koululaisia ja heidän huoltajiaan muistutetaan heijastinten ja valojen tärkeydestä pimenevissä illoissa ja halutaan kiinnittää huomiota kaikenikäisten tarkkaavaisuuteen liikenteessä.

19.9. Finlandia Marathon

Finlandia Marathon on kaiken kansan urheilutapahtuma, jonka reittivalikoimaa löytyy viidestä kilometristä aina täysmarathoniin saakka!

16.-22.9. Liikkujan viikko

Liikkujan viikolla nostetaan esiin kestävän liikkumisen teemat, kuten kävely, pyöräily sekä joukkoliikenne. Viikon aikana kannustetaan ihmisiä pohtimaan omia, arkisia liikkumisvalintojaan muun muassa somekampanjan ja liikuntahaasteen avulla.

16.-22.9. Keski-Suomen reitistöviikko

Teemaviikon tarkoituksena on nostaa tietoisuutta erilaisista lähiliikunta-, retkeily- ja matkailureiteistä sekä lisätä näiden käyttöä.

23.-30.9. #BeActive – Euroopan Urheiluviikko

#BeActive – School action day kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan aktiivisesti niin koulupäivän aikana kuin vapaa-ajallakin. Viikon aikana Jyväskylän kouluissa ja varhaiskasvatuksessa järjestetään helposti lähestyttäviä ja lapsen iän huomioivia liikuntahaasteita. Teemaviikolla halutaan lisätä lapsiperheiden tietoisuutta liikunnan monista hyödyllisistä vaikutuksista.

Syyskuun teemaviikot tapahtumineen Jyväskylässä järjestää Jyväskylän pyöräilyseura JYPS ry, Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry, Jyväskylän kaupunki, Liikenneturva, Meijän Polku –verkosto, Keski-Suomen liikunta ja Jyväskylän Kenttäurheilijat.

Lue lisää Jyväskylän kaupungin tiedotteesta 28.8.2020: Syyskuu on oikea liikkumisen superkuu Jyväskylässä!

Lastipyörälainaamo avoinna lokakuun loppuun

Lastipyörälainaamo on perinteiseen tapaan avoinna lokakuun loppuun saakka säävarauksella. Aikainen lumi ja liukas keli voivat aientaa lainaamo sulkemista. Tiedotamme asiasta tarvittaessa lainaamon nettisivuilla sekä facebookissa.

Lainaamon valikoima ja varaustilanne

Kesänuoret ilmastoihmettelijöinä JAPAlla

JAPAlla työskenteli neljä 15-17 –vuotiasta nuorta ilmastoihmettelijöinä elokuussa kahden viikon ajan. Heidät palkattiin Kesäduuni OP:n piikkiin –kampanjan kautta. Nuoret suunnittelivat ja toteuttivat kestävän elämäntavan teemoihin liittyvän somekampanjan, joka julkaistaan myöhemmin syksyllä. Ai, mikä sitten on ilmastoihmettelijä? Nuori, joka pohtii kestävän elämäntavan teemoja omasta näkökulmastaan somepäivitysten kautta.

Lue lisää kesäduunikokemuksista sekä ilmastoihmettelijä Helmin että koordinaattori Paulan blogikirjoituksista.

Jyväskylän kaupungin tiedote 28.8.2020: Syyskuu on oikea liikkumisen superkuu Jyväskylässä!

Pyöräilijöitä jonossa.

Syyskuun liikkumisaiheisten tapahtumien tarjonta liikuntapääkaupunki Jyväskylässä on hengästyttävä. Kuukausi alkaa Pyöräilyviikolla ja jatkuu Koulujen liikenneturvallisuusviikolla, Finlandia Marathonilla, Euroopan Liikkujan viikolla sekä Keski-Suomen reitistöviikolla. Superkuu huipentuu koulujen ja varhaiskasvatuksen #BeActive -viikkoon. Kuukauden tapahtumatarjonnasta löytyy taatusti tekemistä, näkemistä ja kokemista ihan kaikille!

Lue lisää Jyväskylän kaupungin tiedotteesta (28.8.2020)

Jyväskylän kaupungin tiedote 12.6.2020: Sinut on haastettu: vieraslajien kitkentä -challenge starttaa taas

Jättipalsamin nyhtäminen juurineen.

Jyväskylän kaupunki haastaa asukkaat kitkemään vieraslajeja! Vastaa haasteeseen ja kitke tai niitä kesän aikana asuinalueeltasi nopeasti leviäviä ja muilta lajeilta elintilaa vieviä vieraslajeja, kuten lupiineja ja jättipalsamia.

Haasteeseen osallistuminen on helppoa: kokoa porukka, ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.japary.fi/vieraslajit ja nyhdä. Voit kitkeä vieraslajeja koko kesän ajan, aikaa on elokuun loppuun saakka. Haasteen aikana kasveja nyhdetään Jyväskylän kaupungin omistamilta maa-alueilta.

Lue koko tiedote Jyväskylän kaupungin verkkosivuilta

Uutiskirje 2/2020

JAPA logo, turkoosi tausta.

Lastipyörälainaamo täyttää viisi vuotta!

Lastipyörälainaamo avasi ovensa kesäkuun alussa. Meneillään on juhlavuosi, sillä lainaamo täyttää kesäkuussa viisi vuotta. Sen kunniaksi kaikkien pyörien laina-aika on yksi viikko koko kesän ajan. Pyörän palautus ja lainaus tapahtuu aina maanantaisin: palautukset klo 9-12 välisenä aikana ja haut klo 14-16.30 välisenä aikana.

Poikkeustilanteen vuoksi peräkärryt Lasse ja Salli eivät ole lainattavissa. Lainapyörien ohjaustanko sekä satula puhdistetaan aina käytön jälkeen. Kansalaistoiminnankeskus Mataran ovet ovat pääosin suljettu, mutta soittamalla pääovessa olevaa numeroon, aulan väki tulee avaaman oven.

Tarkemmat ohjeet pyörien varaukseen ja lainaukseen sekä pyörien kuvaukset näet lainaamo sivuilta www.japary.fi/lainaamo.

Osallistu Jyväskylän kaupungin vieraslajien kitkentä challengeen!

Jyväskylän kaupunki haastaa sinut kitkemään vieraslajeja! Vastaa haasteeseen ja kitke tai niitä kesän aikana asuinalueeltasi nopeasti leviäviä ja muilta lajeilta elintilaa vieviä vieraslajeja, kuten lupiineja ja jättipalsamia.

Haasteeseen osallistuminen on helppoa: kokoa porukka, ilmoittaudu mukaan joko sähköisellä lomakkeella tai puhelimitse 045 320 6540 /JAPA ja nyhdä. Voit kitkeä vieraslajeja koko kesän ajan, aikaa on elokuun loppuun saakka. Haasteen aikana kasveja nyhdetään Jyväskylän kaupungin omistamilta maa-alueilta.

Suojahanskoja ei tänä vuonna jaeta koronatilanteen vuoksi. Ilmoittautumisia toivotaan, jotta kaupunki saa tiedon alueista, joilla torjuntatoimenpiteitä tehdään.  Vieraslajien kitkentään tarvitaan maanomistajan lupa ja näin varmistetaan, ettei kasveja kitketä vahingossa yksityisessä omistuksessa olevilta mailta.

Lue lisää: www.japary.fi/vieraslajit

Vapaaehtoiset keräsivät viisi kuorma-autokuormallista roskia Jyväskylän kaupunkiympäristöstä

Lähes 50 vapaaehtoista talkooryhmää keräsi roskia eri puolilla Jyväskylää, vaikka Jyväskylän kaupunki ei tänä keväänä järjestänytkään perinteisiä siivoustalkoita vallitsevan poikkeustilan vuoksi. Kaupunki kuitenkin nouti asukkaiden keräämät roskat Mustankorkealle, joka tuki tempausta ottamalla ne maksutta vastaan. Roskaa kertyi kaikkiaan noin viisi kuorma-autokuormallista. Suuri kiitos vapaaehtoisille roskien kerääjille!

Lue lisää Jyväskylän kaupungin tiedotteesta 20.5.2020

Syyskuu on oikea liikkumisen superkuu!

Syyskuun liikkumisaiheisten tapahtumien tarjonta Jyväskylässä on hengästyttävä. Kuukausi alkaa Pyöräilyviikolla ja jatkuu Koulujen liikenneturvallisuusviikolla, Euroopan Liikkujan viikolla, Keski-Suomen reitistöviikolla sekä Liiku Lutakkoon –tapahtumalla. Superkuu päättyy Euroopan urheiluviikkoon. Kuukauden tapahtumatarjonnasta löytyy taatusti tekemistä, näkemistä ja kokemista ihan kaikille!

Syyskuun ohjelma:

5.-13.9. Valtakunnallinen Pyöräilyviikko
7.-11.9. Koulujen liikenneturvallisuusviikko
16.-22.9. Euroopan Liikkujan viikko
16.-22.9. Keski-Suomen reitistöviikko
18.-20.9. Liiku Lutakkoon -tapahtuma
23.-30.9. Euroopan Urheiluviikko

Syyskuun teemaviikot tapahtumineen Jyväskylässä järjestää Jyväskylän pyöräilyseura JYPS ry, Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry, Jyväskylän kaupunki, Liikenneturva, Meijän Polku –verkosto ja Keski-Suomen liikunta. Tulevista teemaviikkojen tapahtumista tiedotetaan myöhemmin.

Tiedote: Lastipyörälainaamon pyörillä ajettu viisi kertaa Suomen ympäri, kesällä juhlitaan viisivuotissynttäreitä

Kolme kaksipyöräistä laatikkopyörää vierekkäin.

Lastipyörälainaamo on avoinna jälleen kesäkuun alusta alkaen. Meneillään on juhlavuosi, sillä lainaamo täyttää kesäkuussa viisi vuotta. –Kiitos kaikille lainaajille näistä menneistä viidestä vuodesta sekä tulevista. Lainaamon pyörillä on nyt ajettu yhteensä yli viisi kertaa Suomen ympäri, hymyilee Jyväskylän kestävä kehitys JAPA ry:n toiminnanjohtaja Anna Sarkkinen.  

Lastipyörälainaamo perustettiin JAPA ry:n hanketyönä vuonna 2015 ja se on ollut menestys alusta alkaen. –Lainausaste on ollut koko ajan korkea, noin 90 prosenttia. Lainaamo on ollut mukana niin asiakkaiden arjessa kuin juhlassakin. Pyörillä on muun muassa ajettu kauppaan, töihin ja päiväkotiin, tehty retkiä Jyvässeudulla ja Ahvenanmaalla ja kyyditty hääpareja kirkosta juhlapaikalle, Sarkkinen kertoo.

Kokeilun kautta oman pyörän omistajaksi

Lastipyörälainaamon perusidea on tarjota asukkaille mahdollisuus kokeilla maksutta sähköavusteisia lasti- ja polkupyöriä omassa arjessaan. –Sähköavusteinen pyörä on kallis hankinta. Lainaamon kautta saa kokeiluun esimerkiksi erilaisia laatikkopyöriä ja asiakas voi testata, minkä tyyppinen pyörä sopii parhaiten juuri hänelle, Sarkkinen sanoo. Jyvässeudulta löytyykin monta tyytyväistä kokeilijaa, jotka ovat hankkineet oman lasti- tai sähköpyörän testiajojen jälkeen.  

-Kun mietimme oman pyörän hankintaa, Lastipyörälainaamon konsultointi oli erittäin hyvä ratkaisu. Lainaamosta saimme asiantuntijoiden näkemyksen muun muassa pyörien ominaisuuksiin, ajettavuuteen ja huoltoon liittyen. Huippua oli myös päästä testaamaan erilaisia pyöriä! Käynnillä Lastipyörälainaamossa oli suuri merkitys hankintapäätöksen vauhdittumisessa, sillä se sai miettimään vielä enemmän juuri meidän perheelle sopivaa ratkaisua ja antoi ihan konkreettisia vinkkejä, kuinka asian kanssa kannattaisi edetä, kertoo lainaamon asiakas Eeva Multasuo, jonka viisihenkiseen pikkulapsiperheeseen hankittiin koeajojen jälkeen sähköpyörä ja peräkärry helpottamaan arjen pyörittämistä.

Lastipyörälainaamossa on maksutta tarjolla sähköavusteisten laatikko- ja polkupyörien lisäksi erikoispyöriä, kuten riksa, tandem sekä tapahtumapyörä. Juhlavuoden kunniaksi kaikkien pyörien laina-aika on yksi viikko koko kesän ajan. Vallitsevan poikkeustilanteen vuoksi peräkärryt eivät ole tänä kesänä lainattavissa.

Lastipyörälainaamo toimii Kansalaistoiminnankeskus Matarassa ja saa rahoituksensa Traficomin liikkumisen ohjauksen valtionavustuksista.

Lisätiedot:

www.japary.fi/lainaamo
koordinaattori Paula Wilkman, JAPA ry, p. 0400 361 365, paula.wilkman(at)jyvaskyla.fi