Blogi: JAPAttajat uudella vuosikymmenellä – esittelyssä Martti!

Tänään JAPAttajien esittelyvuorossa Martti, JAPAn hallituksen jäsen.

Kertoisitko missä olemme? Miksi paikka on sinulle tärkeä?

Olemme Haukanniemessä, lähellä Kortepohjaa. Osa niemestä on luonnonsuojelualuetta. Tämä on niin lähellä, että tykkään käydä täällä ainakin pari kertaa viikossa. Tänä vuonna olen alkanut käymään enemmän, lähinnä kuvailemassa lintuja ja etsimässä lajistoa, jonkin verran olen myös sieniä katsellut.

Mitä muuta elämääsi kuuluu lintuharrastuksen lisäksi?

Opiskelen ympäristötiedettä Jyväskylän yliopistossa. Tarkoituksena on saada kandi tänä vuonna tehtyä, aiheena jatkuvan metsänkasvatuksen vaikutus kasvilajistoon. Olen myös kokemusasiantuntijakoulutuksessa.

Miten päädyit JAPAn hallitukseen?

Olin ehdolla kuntavaaleissa 2017 ja päädyin rakennus- ja ympäristöjaoston varajäseneksi. Sieltä haluttiin luottamushenkilöedustaja JAPAn hallitukseen. Nyt sairastumiseni vuoksi oma toiminta on ollut hiljaista, mutta ajatuksena on nyt enemmän aktivoitua. Olen ollut aiemmin edustamassa JAPAa Kestävän matkailun verkostossa.

Mitä haluaisit ihmisten tietävän JAPAsta?

JAPAn on kevyt liittyä ja siellä on yllättävän laaja toiminta. Halutessaan voi nähdä käytännössä, miten paljon kaupungin sisällä voi tehdä, miten yksi ihminen voi olla mukana ja miten voi innostaa tekemään asioita.

Villein kestävän elämäntavan haaveesi, jonka toteuttaisit heti, jos voisit?

Yksi iso haave olisi, että saisi mielenterveysongelmat ja sen kokonaisuuden kuntoon. Hyvinvoiva ihminen, jolla on yhteys luontoon, ottaa yleensä myös ympäristön huomioon. Luontosuhde on tutkimustenkin mukaan oleellinen suhde ihmiselle. Nykyajassa näkyy yhteiskunnan traumatisoituminen, kun perustarpeet eivät ole tulleet tyydytetyksi. Riittämättömyyden tunne ja pahoinvointi näkyvät siinä, miten ihminen riistää luontoa.

Lintujen luottamus täytyy ansaita – sopiva etäisyys, paikallaan olo ja hiljaisuus ovat kunnioittavia tapoja. Kärsivällinen tarkkailija saatetaan palkita onnistuneella kuvalla.  

Sitten yleisökysymys: Miksi sinä olet JAPAttaja? Mitä haluat saavuttaa tehtävässäsi?

Jos pystyisi viestimään kestävästä elämäntavasta ja miten elämä on merkityksellistä helposti, vaikka ei matkustaisi kauas. Minua kiinnostaa lintuharrastus. Siinä on käytössä viestimiä, joissa välittyy heti, jos joku on nähnyt harvinaisen linnun. Ne ovat niin järjettömiä matkoja, mitä ihmiset ajavat yhden linnun takia, 300 tai 500 kilometriä on normaali viikonloppureissun pituus yhdelle päivälle, yhden linnun takia. Silloin voi kadota kokonaisuus – miten harrastaa kestävästi. Vaikka ne hetket lintujen kanssa ovatkin se juttu. Levänneenä ja rauhallisena saa kuitenkin syvemmän yhteyden siihen hetkeen, matkustamisen jälkeen se ei onnistu. Reissaamisen sijaan paljon enemmän on se, että on harrastanut jossain alueella 10 vuotta ja näkeekin jonkun uuden harvinaisuuden. Minulle on tärkeää, että voin tuottaa uutta tietoa alueista ja vaikuttaa vaikka suojelualuepäätöksiin.

Vinkki: monilla lintualan paikallisyhdistyksillä on ekokilpailuja, joissa haastetaan bongaamaan lintuja kävellen, pyöräillen tai vaikkapa veneellä, ilman moottoriajoneuvoja. Lisäksi Bird Lifen kahdella jäsenyhdistyksellä; Keski-Suomen ja Turun lintutieteellisellä yhdistyksellä, on meneillään 202020-kisa, jossa uuden vuosikymmenen kunniaksi on haastettu etsimään lintuja 20 kilometrin säteellä kotoa.

Tätä Pirjon aikaisempaa kysymystä ei voi olla kysymättä sinulta: mikä lintu haluaisit olla?

Tämä on vaikea. Sellainen, joka olisi koko vuoden Suomessa. Tosin se voisi vaeltaa pitkiä matkoja. Taviokuurna. Se on pohjoisen lintu, pesii etupäässä Itä-Lapissa. Se esiintyy Suomen lisäksi Venäjällä – olen nähnyt sen vapaaehtoisleirillä Komin tasavallassa. Se on aika mystinen tapaus, vaikea nähdä, mutta joskus se päästää lähelle. Sillä on kaunis ääni. Toinen, mikä tuli mieleen on käpylinnut, ne ovat enemmän vaeltavia.

Taviokuurna Martin kuvaamana.

Keskustelu ajautui myös Anun aikaisempaan teknologiakysymykseen, joten miten näet teknologisten innovaatioiden mahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjunnassa? Vieläkö me ehdimme saada sitä kautta muutoksia aikaan? Mitä mieltä tästä olet?

Virallisestihan olen teknologiaopiskelija, joten pitäisi olla hyvä näkemys tähän. Se on kuitenkin niin paljon ihmisistä kiinni – näen, että pitäisi tehdä poliittisia päätöksiä. Kaikkein tärkein asia on saada maat mukaan yhteisesti ympäristön pelastamiseksi. Toki uusioenergiasta ja tällaisista puhutaan, ja onhan esimerkiksi tuulivoiman kehittämisessä teknologia tärkeä asia. Näen, että teknologian osuus on ehkä neljännes tai kolmannes. Poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa myös yrityksiin, jotka usein imagon luoman kilpailuvaltin takia luovat myös ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Toki myös yksittäisten ihmisten rooli on iso, mutta en näe hyvänä syyttelyä, vaan tulisi innostaa positiivisen kautta.

Ja viimeisenä edellisen haastateltavan Ellenin kysymys: on tärkeää edistää nuorten hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä – miten onnistuisimme tässä?

Eniten olen huolissani nuorten poikien syrjäytymisestä. Tulisi keskittyä enemmän siihen, mitä aito läsnäolo luo toiselle ihmiselle. On tärkeää tiedostaa, mikä merkitys on vaikka hylkäämiseen liittyvillä traumoilla. Resursseja pitäisi olla enemmän mielen hyvinvoinnin puolella ja siihen tulisi panostaa monilla eri asteilla. Osittain muunsukupuolisuutta kokevana, koen moniäänisyyden esille tuomisen tärkeänä, nuoremmat ovat tässä jo onneksi enemmän sisällä. Herkkyyden ymmärtäminen vahvuutena olisi myös tärkeää yhteiskunnassa. Kouluissa voisi tuoda enemmän esille luonnon merkitystä hyvinvoinnille ja opetella tunnetaitoja. Tähän liittyen on kansalaisaloitekin; Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen oppiaineen lisäys peruskoulun opetussuunnitelmaan. Koulukiusaamiseen tulisi puuttua paremmin – voisiko esimerkiksi työllistää työttömiä väliaikaisiksi valvojiksi ja/tai lisätä erityispedagogien määrää kouluissa.  

Haluatko kysyä jotakin seuraavalta haastateltavalta?

Suomessa on usein syyllistävä keskustelukulttuuri, joka johtaa siihen, etteivät ihmiset innostu ja ryhdy tekoihin. Mitkä tekijät koet tärkeiksi syyllistävän keskustelukulttuurin vähentämiseksi?  

Lämmin kiitos Martille Haukanniemen ja lintumaailman esittelystä sekä rohkeasta haastattelusta!

Ensi perjantaihin,

JAPAttaja Netta

Blogi: JAPAttajat uudella vuosikymmenellä – esittelyssä Ellen!

Tänään JAPAttajien esittelyvuorossa Ellen, JAPAn hallituksen jäsen.

Tulimme ihanalle kauneuden keitaalle. Kertoisitko missä olemme? Miksi paikka on sinulle tärkeä?

Olemme Huhtakarpalon laavulla Vuorilammella. Paikka on minulle tuttu jo nuoruudesta, omien lasten kanssa on käyty täällä retkellä, marjassa ja hiihtämässä. Lapsilla oli hiihtokilpailuja, joissa toimin huoltajana. Viitisen vuotta sitten tänne on tehty tämä laavu, joka on saanut suosiota. Laavu rakennettiin talkoovoimin, tarvikkeet ja piirustukset tulivat kaupungilta. Tämä liittyi Hyvinvointia Huhtasuolle -hankkeeseen. Ja talkoovoimin laavua pidetään kunnossakin. Hiljattain oli Kangasvuoren päiväkotikoululla hyvinvointi-ilta ja siellä tulivat päiväkodin henkilökunta kiittelemään, että laavu on siistissä kunnossa ja sinne on kiva tulla lasten kanssa.

Mitä muuta elämääsi kuuluu laavulla käymisen lisäksi?

Kaikenlaista järjestötoimintaa. Vuosittain järjestämme Huhtasuolla oman kesätapahtuman. Osallistumme myös kaupungin siivous- ja haittakasvitalkoisiin. Kesällä olen paljon mökillä, siellä marjastan ja sienestän. Lapsenlapset ovat jo aikuisia, joten minulla ei ole lastenhoitoa enää.

Upea veistos Mänty-Miina toivottaa laavuilijat tervetulleeksi. Joulun aikaan laavulla järjestettiin konsertti, jossa oli noin satakunta kuulijaa. Tonttulakki ja kynttilät lienevät muistoja konsertista.

Miten päädyit JAPAn hallitukseen?

Edustan Huhtasuon asukasyhdistystä JAPAn hallituksessa. Menin edellisen edustajamme kanssa JAPAn syyskokoukseen ja sitten päädyin hänen tilalleen. Mielenkiintoista on ollut. Tämä on neljäs kausi hallituksessa. Haastava ja mielenkiintoinen kokemus oli, kun pääsin edustamaan JAPAa Jyväskylän kaupungin Metsäohjelma 2030 -työryhmään. Vaikka olen ”kasvanut” metsässä, jäi silti paljon uutta tietoa ja alkoi ajattelemaan metsää ja arvoja toisella tavalla.

Mitä haluaisit ihmisten tietävän JAPAsta?

Että, mikä se JAPA on. Sitähän ne ihmiset tulevat kysymään, että mihin se liittyy ja mitä se tekee. Sellainen mielikuva minulla on. Itsekään en tiennyt, ennen kuin lähdin asukasyhdistyksen toimintaan mukaan.

Kävelysilta ja laituri on uusittu laavun valmistumisen jälkeen. Lampea kiertää myös uusitut pitkospuut.  

Villein kestävän elämäntavan haaveesi, jonka toteuttaisit heti, jos voisit?

Ainahan se tulee ensimmäisenä mieleen, että pysyisi terveenä. Haaveena on myös, että kaikilla olisi hyvä olla. Ei olisi rikollisuutta ja huumetouhua, jota valitettavasti olen nähnyt. Että olisi turvallista asua ja mielenrauha kaikilla.

Sitten yleisökysymys: Miksi sinä olet JAPAttaja? Mitä haluat saavuttaa tehtävässäsi?

Ilmastonmuutos ja se eteen toimiminen on minulle tärkeää. Nämä ovat vakavia asioita ja jokaisen pitäisi tehdä sen eteen jotakin. Jokainen voi vaikuttaa, esimerkiksi lajittelemalla roskat.

Haastattelun jälkeen kävimme Huhtakeskuksessa ja Ellen esitteli minulle kylätoimistoa, jossa oli parhaillaan käsityökerho käynnissä. Kylätoimistolla on päivittäin vaihtelevaa ohjelmaa, tietokoneille voi tulla hoitamaan asioitaan, kahvikupposen saa viidelläkymmenellä sentillä ja hyllyssä on kirjoja luettavana. Tapahtumarikas kyläläisten olohuone – jossa kerättiin haastattelun aikaan adressia kylätoimiston säilymiseksi myös jatkossa. 792 henkilöä allekirjoitti vetoomuksen, joka luovutettiin päättäjäkahvien yhteydessä 4.3. Huhtasuolla. Ellenin jäädessä toimistolle, kävin ennen lähtöäni vielä viereisen rakennuksen kirjastossa lainaamassa kävelysauvat (liikuntavälineitä lainattavissa Huhtasuon ja Keltinmäen kirjastoista).

Ja viimeisenä edellisen haastateltavan kysymys Anun kysymys: Miten näet teknologisten innovaatioiden mahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjunnassa? Vieläkö me ehdimme saada sitä kautta muutoksia aikaan?

Kyllä uskon, että voimme. Tämä on itselleni vieras alue, mutta kyllähän sitä kaikenlaisia ratkaisuja on jo olemassa. Tarvitsemme kaikki mukaan talkoisiin.  

Haluatko kysyä jotakin seuraavalta haastateltavalta?

On tärkeää edistää nuorten hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä – miten onnistuisimme tässä?

Lämmin kiitos Ellenille Huhtasuon esittelystä ja tapahtumarikkaasta haastattelusta!

Ensi perjantaihin,

JAPAttaja Netta

JAPA ry:n kevätkokous 24.3. Keski-Suomen museolla

JAPA ry:n kevätkokous pidetään tiistaina 24.3.2020 klo 17.00 – 19.30 Keski-Suomen museolla, Alvar Aallon katu 7. Ilmoittautuminen kokoukseen 18.3. mennessä sähköisellä lomakkeella tai puhelimitse 0400 361 365 /Paula Wilkman.

Ohjelma:

klo 17.00 alkaen omatoiminen tutustuminen Keski-Suomen museon uusiin näyttelyihin

Museossa on esillä uusi Keskisuomalaisuutta etsimässä –perusnäyttely, Miljoonasade – suomirokkia ja kasvukipuja – näyttely sekä Dominoefekti – katselmus vanhempaan ja uudempaan keskisuomalaiseen taiteeseen, lisätietoa näyttelyistä.

Näyttelyihin pääsee tutustumaan, kun mainitsee kassalla osallistuvansa JAPA ry:n kevätkokoukseen. Paikalla opastamassa Jyväskylän kaupungin kulttuuriluotsi.

klo 18.00 JAPA ry:n kevätkokous, kahvitarjoilu

Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Vuoden 2019 toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto
  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. Ilmoitusasiat
  8. Kokouksen päättäminen

Ennakkoon ilmoittautuneille jäsenille toimitetaan pyynnöstä kokousmateriaalit sähköisenä etukäteen tutustuttavaksi.

Toivotamme niin vanhat kuin uudet jäsenet sekä kaikki muut yhdistyksen toiminnasta, asukasyhteistyöstä ja kestävän elämäntavan edistämisestä kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi tilaisuuteen!

JAPA ry:n hallitus

Blogi: JAPAttajat uudella vuosikymmenellä – esittelyssä Anu!

Tänään JAPAttajien esittelyvuorossa Anu, JAPAn hallituksen jäsen.

Nautimme kirkkaasta auringonpaisteesta ja tuulen tuiverruksesta. Kertoisitko missä olemme? Miksi paikka on sinulle tärkeä?

Olemme rantaraitin varrella satamassa. Rantaraitti on minulle tärkeä lähiliikuntapaikka, asustelen tässä lähellä. Kesällä pyöräilen Jyväsjärveä ympäri, tai pidempääkin lenkkiä, ja myös kävellen tulee liikuttua. Talvella olen käynyt järvellä luistelemassa, kun on ollut retkiluistelurata. Tämä on sellainen mieluisa liikunta- ja ulkoiluympäristö. Helppo paikka saavuttaa, kaunis kesällä ja talvella. Vihreä henkireikä kaupungin keskellä.

Mitä elämääsi kuuluu rantaraittimaisemien lisäksi?

Työ on tietysti yksi osa ja vapaa-ajalla kaikennäköistä liikuntaa. Palasin juuri viiden vuoden tauon jälkeen rakkaan ratsastusharrastukseni pariin. Meillä on kaveriporukka, jonka kanssa on tehty parin kolmen päivän ratsastusvaelluksia. Nyt pitää vähän treenata seuraavaa reissua varten.

Miten päädyit JAPAn hallitukseen?

Päädyin JAPAan työn kautta. Jyväskylän kaupunki perusrahoittaa JAPAn toimintaa, joten hallituksessa on mukana kaupungin edustajat. Rakennus- ja ympäristöjaosto nimitti kaksi henkilöä. Olen virkamiesedustajana ja Martti luottamushenkilöedustajana. Olen kolmatta vuotta mukana. Olen ollut mukana myös JAPAn alkulähteillä 90-luvulla, kun paikallisagendatoimintaa suunniteltiin, olin projektinvetäjänä vuoden verran. Ympyrä sulkeutuu, mukava olla taas mukana!   

Mitä haluaisit ihmisten tietävän JAPAsta?

Sen, että tämä on matalan kynnyksen toimintaa, joka lähtee asukkaiden tarpeista. En tiedä, onko kaikille valjennut taustalla oleva ajatus asukaslähtöisyydestä. Pienen ihmisen asialla ollaan. Jokaisen arkipäivää koskettavia asioita on mahdollisuus viedä eteenpäin, pohdiskella ja ideoida, voisiko tehdä jotain toisin.

Villein kestävän elämäntavan haaveesi, jonka toteuttaisit heti, jos voisit?

Jos olisi sellainen taikasauva, millä saisi ihmisten asennemaailman muuttumaan. Varmaankin asioita tiedostetaan paljon, mutta ei kuitenkaan haluta luopua saavutetuista eduista. Että ajateltaisiin enemmän ja pystyttäisiin ymmärtämään omat teot ja niiden vaikutukset. Nyt on ollut esimerkiksi vaateteollisuudesta juttua, miten älyttömästi ostetaan ja jätteitä dumpataan Afrikkaan, joka on jo niin täynnä, ettei niitä enää oteta sinne. Miksei voisi ajatella jo siinä alkupäässä, että pärjäisinkö minä vielä tällä entisellä puserolla. Tällaisia pieniä juttuja – ajatukset ja huolet konkretisoituisivat käytännössä.

Hiukset ja heinät hulmusivat tuulessa.

Sitten yleisökysymys: Miksi sinä olet JAPAttaja? Mitä haluat saavuttaa tehtävässäsi?

Ehkä tämäkin liittyy siihen pienen ihmisen arjen valintojen muuttamiseen. Saisi kohtuullisuuden ajattelua elämiseen. Ei tarvitse kituuttaa, mutta joskus voi tehdä jonkun valinnan, joka vaikuttaa hyvällä ja olla pienellä panoksella itsekin mukana. Pienistä virroistahan suuret purotkin tulevat. Vaikka välillä todellakin tuntee itsensä ihan mitättömäksi tekijäksi, kuitenkin valitsen jättää auton kotiin ja pyöräilen töihin. Pieniin tekoihin useimmat pystyy. Toiset lähtevät tuonne ja muuttavat maailman, itse en ole sellainen, joten pitää muuttaa omaa itseäni.

Ja viimeisenä edellisen haastateltavan Pirjon kysymys: mikä lintu haluaisit olla?

Joutsen.

Haluatko kysyä jotakin seuraavalta haastateltavalta?

Kun puhutaan ympäristöongelmista ja mitä voidaan tehdä, niin välillä ajattelen, olenko liiankin teknologiauskoinen – että insinöörit ratkaisevat asiat ja saadaan päästöt ja polttoaineet kuriin. Haluaisin kysyä, miten näet teknologisten innovaatioiden mahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjunnassa? Vieläkö me ehdimme saada sitä kautta muutoksia aikaan?

Lämmin kiitos Anulle rantaraitin esittelystä ja napakasta haastattelusta!

Ensi perjantaihin,

JAPAttaja Netta

Blogi: JAPAttajat uudella vuosikymmenellä – esittelyssä Pirjo!

Tänään JAPAttajien esittelyvuorossa Pirjo, JAPAn hallituksen tällä hetkellä pitkäaikaisin jäsen.

Kertoisitko missä olemme? Miksi paikka on sinulle tärkeä?

Olemme Hippoksella jäähallissa. Tämä on Jyväskylän ensimmäinen jäähalli. Olen aloittanut jääkiekkotuomarin uran 70-luvulla. Olen aina ollut joukkueurheilija tai seurassatoimija. Pelasin jalkapalloa parikymmentä vuotta ja jonkin aikaa myös kaukalo- ja jääpalloa. Sieltä ajauduin jääkiekon puolelle. Olin ensimmäinen nainen, joka suoritti erotuomarikortin. Siihen aikaan pelattiin kaukalossa taivasalla ja muistiinpanot tehtiin paperille lyijykynällä. Maalituomarit seisoivat maalin takana maassa tai korokkeella, että näimme kiekon. Sitten tämä halli tuli vuonna -82 ja olimme ihan ihmeissämme, kun ei tarvinnut palella ulkona. Täällä olen viettänyt kaiken vapaa-aikani yli 40 vuoden ajan – on ollut yöturnauksia, viikonloppu- ja arkipelejä, parhaimmillaan seitsemänä päivänä viikossa. Nyt olen vähentänyt pelien määrää. Teen peleissä ajanottoa enää kerran tai pari viikossa.

Mitä muuta elämääsi kuuluu hallielämän lisäksi?

Menen usein viikonloppuna mökille ja siellä tulee liikuttua luonnossa. Lapset ovat jo isoja, joten heitä ei tarvitse enää kuskata treeneihin. Välillä on hyvä vain olla tekemättä mitään.

Haastatteluhetkellä halli oli tyhjillään, mutta Pirjo on tottunut työskentelemään pelin tiimellyksessä. Pelien määrää hän ei ole laskenut, mutta tuhansia niitä on jo kertynyt. Edelleen hallille on kiva tulla – se on elämäntapa.

Miten päädyit JAPAn hallitukseen?

Rakensimme Nenäinniemeen omakotitalon ja ajauduin siellä vanhempaintoimikuntaan ja asukasyhdistykseen. Alueella oli päiväkoti ja koulu, toiminta oli tuolloin hyvin perhekeskeistä. Kaikki tunsivat toisensa ja teimme paljon asioita yhdessä. Järjestimme tapahtumia, mm. hiihtokisoja ja siivoustalkoita. Asukasyhdistyksen kautta tulin JAPAn hallitukseen, edustamaan aluettamme. Onkohan tämä nyt kolmastoista vai neljästoista vuosi hallituksessa. Olen myös kunniajäsen.

Tähän väliin edellisen haastateltavan, eli Marikan kysymys: Miten JAPAn toiminta on muuttunut sinä aikana, kun olet ollut mukana toiminnassa?

Toiminta on lähtenyt pienillä eväillä liikkeelle, kaikki tehtiin talkoilla. Alkuaikoina oli vain kirjeposti, ei ollut sähköisiä medioita. Tiedotteet laitettiin jakoon niille asukasyhdistyksille, joiden osoite tiedettiin. Sana kiersi, jos joku tunsi jonkun. Myöhemmin meillä oli kaupungin sivuilla oma palsta, missä näkyi työntekijöiden tiedot ja muuta. Jyväskylän lehteen saatiin ilmoituksia tapahtumista. Siihen nähden kaikki on muuttunut, nykyisin tiedonsiirto ja jakaminen on paljon helpompaa. Ihmiset ovat alkaneet enemmän kiinnostumaan toiminnasta. Nykyisin on työntekijöitä enemmän. On tullut uusia ideoita, nämä pyöräjutut ja lainaamot. Maan rajojen ylittävä toiminta on jotain sellaista, mitä ei osattu kuvitellakaan.

Ensin jäähallilla oli yksi kioski, josta sai kuumaa mehua ja kahvia. Nykyään jäähallin pitkä käytävä on täynnä oheistoimintaa.

Mitä haluaisit ihmisten tietävän JAPAsta?

Sen, että JAPAsta voi kysyä neuvoa. Mitähän sinne nettisivuille pitäisi laittaa, että ihmiset löytäisivät tämän. Voisi olla vaikka samanlainen neuvontapaikka kuin Martoilla on. Ihmiset voivat kysyä, mihin tämän jätteen voisi laittaa, korjausompelusta, verkostoista, arkisista asioista.

Villein kestävän elämäntavan haaveesi, jonka toteuttaisit heti, jos voisit?

Meillä ihmisillä on jo kaikkea. Voisimme ajatella luovasti – miten jo olemassa olevilla asioilla ja esineillä voisimme toteuttaa puuttuvan lenkin. Tai voisiko tarpeen toteuttaa jotenkin toisin. Samaan lopputulokseen voidaan päästä menemättä ensimmäiseksi kauppaan.

Ja viimeisenä yleisökysymys: Miksi sinä olet JAPAttaja? Mitä haluat saavuttaa tehtävässäsi?

Kierrätys kiinnostaa ja haluan saada asioita yhdessä tehtyä ja muutettua. Toivon, että ihmiset oppisivat enemmän lajittelemaan ja kierrättämään.

Haluatko kysyä jotakin seuraavalta haastateltavalta?

Mikä lintu haluaisit olla?

Lämmin kiitos Pirjolle jääkiekkomaailman esittelystä ja historian täyteisestä haastattelusta!

Ensi perjantaihin,

JAPAttaja Netta

Lainataan pyörä kevääksi hyvään kotiin!

Varastotilamme vesivahingon vuoksi joudumme siirtämään Lastipyörälainaamon pyörät toisaalle. Haluaisitko sinä antaa pyörälle hyvän kodin vappuun saakka? Lainaamme pyörät halukkaille 30.4.2020 saakka normaalein lainausehdoin. Lainausjakso alkaa heti, kun pyörät on puhdistettu.

Lainaajilta pyydämme laina-ajalta pyörien “evakkotarinoita” some-markkinointia varten 🙂

Mikäli haluat majoittaa jonkin lainaamon pyöristä vappuun saakka, täytä sähköinen lomake (suljettu) mahdollisimman pian! Mikäli useampi lainaaja haluaa saman pyörän, arpa ratkaisee. Ilmoitamme lainaajille pyörän hausta henkilökohtaisesti.

Lastipyörälainaamolla on oikeus keskeyttää minkä tahansa pyörän laina esim. lainaamotoiminnan arvioitua aikaisemman käynnistymisen tai väärinkäytösten vuoksi.

Katso pyörien kuvaukset tästä.

Lisätietoja pyörien lainaamisesta: JAPA ry:n koordinaattori Paula Wilkman, p. 0400 361 365, etunimi.sukunimi@jyvaskyla.fi

Blogi: JAPAttajat uudella vuosikymmenellä – esittelyssä vpj. Marika!

Tänään JAPAttajien esittelyvuorossa Marika, JAPAn hallituksen varapuheenjohtaja.

Olimme äsken veden solinan, tai suorastaan kuohun, äärellä. Kertoisitko missä olimme? Miksi paikka on sinulle tärkeä?

Korkeakoskentiellä virtaa Korkeakoski, jonka vesi tulee Köhniöjärvestä ja virtaa Korkeankoskenlahdelle Jyväsjärveen. Se on suosittu valokuvauskohde. Monet menevät varta vasten kuvaamaan, toiset kulkevat muuten ohitse ja pysähtyvät. Kaunis luontokohde mielestäni.

Olen elänyt lapsuuteni Ristonmaalla, missä meillä oli vanha navetta ja muuta. Nyt sieltä on vuosikymmenten varrella purettu vanhoja rakennuksia ja uutta tullut tilalle, teitä on rakennettu ja kaupunki levinnyt. Sieltä ei tullut mieleen paikkaa, joka olisi verrattavissa vanhaan valokuvaan. Koskella taas miljöö on pysynyt samana, ainoastaan luonto on aina vähän eri näköinen. Ja tiesin, että sinulle tämä kaupunki on uusi, että kiva päästä näkemään jotain perinteisestä poikkeavaa.

Mitä muuta elämääsi kuuluu?

Nyt aloitan elämää työttömänä työnhakijana. Olin työllistettynä Työttömien opintorahaston sihteerin tehtävään, jossa pääsin paljon mielenkiintoista oppimaan ja kokemaan. Paljon olen yhdistystoiminnassa mukana. Koira on kotona kaverina ja muuten asun itsekseni. Mielestäni tavallista tylsää arkielämää ei pidä aliarvioida.

Kosken kauneuden jälkeen siirryimme tekemään haastattelua Alvar Aalto -museolle Cafe Alvariin, jossa vietettiin (haastattelupäivänä 4.2.) Alvar Aallon 122-vuotis syntymäpäiviä kakkukahvikekkereiden muodossa. Kiitos Marikalle ideasta! Tietysti kävimme myös näyttelyn puolella, joka oli ihana! Näyttely Konsulin kalusteita ja muita lahjoituksia Alvar Aalto -museon kokoelmaan on avoinna 16.2. saakka. (lupa kuvan käyttöön kysytty museolta)

Miten päädyit JAPAn hallitukseen?

Kolme vuotta sitten olin ensimmäisen kerran kevätkokouksessa. Osallistujia oli paljon ja hallitukseen enemmän tulijoita kuin tarvitsisi – huomasin, että täällä on tehty jotain oikein. Silloin jäi hirveän hyvä mielikuva. Sen jälkeen pyrin aina tulemaan kevät- ja syyskokouksiin. Loppuvuodesta 2018 minua ehdotettiin hallitukseen, tulin valituksi, ja sillä tiellä nyt sitten ollaan. Tosiaan nyt viime kokouksessa minut valittiin varapuheenjohtajaksi. Vähän jännittää, mutta koen, että JAPA on kuitenkin hyvin johdettu järjestö, jossa uskaltaa vastuuta ottaa vastaan.

Mitä haluaisit ihmisten tietävän JAPAsta?

Ensinnäkin sen, että JAPAn jäseneksi voi liittyä kuka tahansa, eikä tarvitse maksaa jäsenmaksuja. Jäsenenä saa sähköpostitse tiedotteita ja kuulee mitä kiinnostavaa sillä rintamalla Jyväskylän alueella tapahtuu. Toimintaan on helppo lähteä mukaan, ei tarvitse sitoutua mihinkään, mutta toki, jos on kiinnostunut vastuullisista tehtävistä, on niihin helppo päästä mukaan ihan tavallisena tallaajana. Yhdessä voi pohtia, miten omassa elämässään voisi toimia, ettei ainakaan ympäristölle ole haitaksi ja mieluummin hyväksi.

Villein kestävän elämäntavan haaveesi, jonka toteuttaisit heti, jos voisit?

Kierrätysmahdollisuudet ovat Jyväskylässä parantuneet huomattavasti, mutta toivoisin vielä toimivampaa infrastruktuuria yhteiskunnan puolelta. Järjestelyt pitäisi tehdä sellaisiksi, ettei edes ajattelisi elävänsä kestävän kehityksen elämäntapaa. Olisi ihanaa, jos pakkaukset olisivat uusiokäytettäviä. Voisi mennä omaan lähikauppaan pyykinpesuainepakkausta täyttämään. On selvää, että enemmistöä ei saada varta vasten lähtemään ekokauppaan. Hyvään suuntaan ollaan kuitenkin koko ajan menossa. Hyvänä esimerkkinä ovat nämä meneillään ja suunnitteilla olevat lajitteluun liittyvät kokeilut.

Sitten yleisökysymys: Miksi sinä olet JAPAttaja? Mitä haluat saavuttaa tehtävässäsi?

Iloisin mielin olen toimintaan mukaan tullut. Tässä on päässyt tutustumaan mukaviin ihmisiin, saanut syvällisempää tietoa aiheesta, ehtinyt oppia kaikenlaista ja saada perspektiiviä asioihin. Konkreettisesti haluaisin omaan taloyhtiöön vähän rotia. Enimmäkseen kierrätys pelaa, mutta tarvittaisiin ihan jokainen osallistumaan ja lajittelemaan oikein.

Ja viimeisenä edellisen haastateltavan, eli puheenjohtaja Hetan, kysymys: Minkä yksittäisen haasteen, ison tai pienen, haluaisit heittää JAPAlle toteutettavaksi lähitulevaisuudessa?

Tämä on vaikea, JAPA on tähän saakka ollut niin mallisuorittaja. Ehkä toiminnan avaamista ihmisille. Itse olin ollut kokouksissa muutaman kerran, kunnes selvisi, että kuka tahansa voi liittyä jäseneksi, eikä se edes maksa mitään. Lisää rivijäseniä, jonka myötä suoraan sähköpostiin tulevat tiedotteet tavoittaisivat paremmin. Näkyvyyttä ja vapaaehtoistoimintaa enemmän. Tämä on yhtä lailla haaste hallitukselle ja meille kaikille.

Haluaisitko kysyä jotain seuraavalta haastateltavalta?

Miten JAPAn toiminta on muuttunut sinä aikana, kun olet ollut mukana toiminnassa?

Lämmin kiitos Marikalle kosken esittelystä, museovisiitistä ja syväluotaavasta haastattelusta!

Ja hyvää ystävänpäivää! <3

Ensi perjantaihin,

JAPAttaja Netta

Blogi: Saammeko esitellä – JAPAttajat uudella vuosikymmenellä!

Ensimmäisenä JAPAttajana esittelyssä Heta, JAPAn hallituksen puheenjohtaja.

Saavuimme juuri metsäpolkua pitkin valtavan upean maiseman äärelle, kertoisitko mihin? Miksi paikka on sinulle tärkeä?

Lähdimme liikkeelle Kivilammen asutusalueelta ja tulimme Savonmäelle. Nyt maisema sekoittuu harmauteen, mutta selkeällä säällä erottuu hyvin järvimaisemat, Päijänteen Leppävesi. Olen kotoisin Laukaan kunnasta ja Leppäveden kylältä, joten Leppäveden rantamaisemat ovat tuttuja lapsuuden maisemia. Muutin Kivilammelle 2005 ja siksi näissä maisemissa on tullut usein käytyä ihastelemassa Leppävettä Savonmäen päältä. Savonmäki on vaajakoskelaisille tuttua seutua lähivirkistys- ja liikuntapaikkana. Talvisin metsäpolkuja pitää auki koiranulkoiluttajat ja satunnaiset geokätköilijät. Metsäluonto yleensä, ja tällä hetkellä Kivilammen lähimetsät ovat minulle ”akkujen lataus” ja turvapaikka, koska olen kasvanut ja elänyt aina metsän keskellä. 

Mitä muuta elämääsi kuuluu metsän lisäksi?

Olen aktiivinen yhdistys- ja vapaaehtoistoimija. JAPAn lisäksi olen mukana Luontoliiton Keski-Suomen piirin (Kessu) ja Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piirin hallitustyöskentelyssä. Olen mukana myös Jyväskylän ilmastotoimintaryhmässä, joka perustettiin syksyllä 2018. Ryhmä on kaikille avointa kansalaistoimintaa, joka taistelee sekä paikallisesti että globaalisti ilmastokriisin ehkäisemiseksi. Haluan mainita vielä Eetti Jyväskylän, joka on Eettisen kaupan puolesta ry:n paikallinen toimintaryhmä ja etsii jatkuvalla haulla vapaaehtoistoimijoita Jyväskylän seudulle.

Luontomaisemat ovat minulle rakkaita, mutta esimerkiksi kuvan maiseman voisin jättää mielelläni kokematta, jotta metsät säästyisivät avohakkuilta.

Miten päädyit JAPAn hallitukseen?

Osallistuin reilu pari vuotta sitten yhdistyksen syyskokoukseen. Verkostoitumismielessä olin kiinnostunut kaikista paikallisista luonto- ja ympäristöalan yhdistyksistä, ja koska minulla oli jo kokemusta Luonto-Liiton sekä paikallisesta että valtakunnallisesta hallitustyöskentelystä, päätin uskaltautua samointein asettua JAPAn hallituksen puheenjohtajaehdokkaaksi. Olin tuolloin yhdistystoimijana kuitenkin suht tuore, joten en ollut ihan vielä hoksannut, ettei tänä päivänä yhdistysten hallituspaikat ole vapaaehtoistoimijoille niitä kysytyimpiä. Joten tuota ymmärrystä vasten olin valmistautunut hyvin esittäytymään, kuin työhaastatteluun menossa. Vailla ”haastajaa” tulin nopsaan valituksi ja tämän vuoden alusta alkoi kolmas vuosi JAPAn hallituksen peejiinä.

Mitä haluaisit ihmisten tietävän JAPAsta?

JAPA on Jyväskylän ja Keski-Suomen kestävän elämäntavan viestinviejä jo vuodesta 2001. Yhdistys tekee töitä ”tästä ikuisuuteen”, jotta kestävä elämäntapa leviäisi kunkin henkilökohtaiseen arkeen helposti omaksuttavina käytännön tekoina – ja kestävän kehityksen ydinsanoma toteutuisi tulevaisuudessa. ”Kestävä kehitys on ihmisen hyvinvoinnin turvaamista maapallon kantokyvyn rajoissa.”

Villein kestävän elämäntavan haaveesi, jonka toteuttaisit heti, jos voisit?

Palauttaisin luonnon itseisarvon. Ihmiskunnalta on päässyt karkaamaan itsestään selvä ajatus, että kaikki elämä, niin eloton kuin elollinenkin, on yksi yhtenäinen maapallon kokoinen eliöyhteisö.

Haluaisitko kysyä jotain seuraavalta haastateltavalta?

Minkä yksittäisen haasteen, ison tai pienen, haluaisit heittää JAPAlle toteutettavaksi lähitulevaisuudessa? Oma vastaukseni tähän kysymykseen on, että haluan kehittää JAPAn vapaaehtoistoimintaa entistä aktiivisempaan ja monipuolisempaan suuntaan.

Lämmin kiitos lumienkeli-Hetalle Vaajakosken Savonmäen esittelystä ja innovatiivisesta ajatusten vaihdosta vapaaehtoistyöhön liittyen!

Ensi perjantaihin,

JAPAttaja Netta