Leo Stranius 20.3. Matarassa: Kello tikittää! Ilmoittaudu 15.3. mennessä

Järjestöjohtaja ja ympäristöasiantuntija Leo Stranius vierailee Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 20.3. ja luennoi päivän aikana ilmastonmuutoksesta ja ajanhallinnasta. Päivän kaksi ensimmäistä luentoa on suunnattu järjestötoimijoille. Illan ohjelma on puolestaan avoin kaikille asukkaille.

Ohjelma:

Järjestöjen iltapäivä

klo 13.30-14.30 Ilmastovastuullisuus järjestötyössä – Koskeeko meitä?

klo 15-16.30 Pitääkö kiirettä, järjestötoimija?

Asukkaiden ilta

klo 17.15-18.45 Ilmastovanhemmuus – aikuisten tekoja, ei vain lasten leikkiä

klo 19.00 JAPA ry:n kevätkokous

Päivän tarkempi ohjelma löytyy täältä (pdf).

Ilmoittautuminen kaikkiin tilaisuuksiin 15.3. mennessä tästä.


Uutiskirje 1/2019

Keskustelua ilmastonmuutoksesta: Ilmapiiri 5.2. klo 18 Mataran aulassa

JAPAn suosittu Ilmapiiri jatkuu helmikuussa. Mataran aulassa kokoontuva avoin keskustelupiiri ilmastonmuutoksesta on suunnattu erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille, mutta kaikki ovat tervetulleita ikään katsomatta. Tavoitteena on ajatusten vaihto ilmastonmuutoksesta ja ympäristönsuojelusta hyvässä hengessä teekupposen ääressä. Tervetuloa!

Ilmapiiri kokoontuu Mataran aulassa joka toinen tiistai 5.2. alkaen klo 18-19.30. Kevään Ilmapiirien aikataulu löytyy JAPAn tapahtumakalenterista.

JAPA ry:n kevätkokous 20.3.

JAPA ry:n kevätkokous pidetään 20.3. klo 19.00 alkaen Kansalaistoiminnankeskus Matarassa (Matarasali, 2. krs.). Ennen kokousta klo 17 alkaen ympäristöasiantuntija Leo Stranius alustaa aiheesta ilmastovanhemmuus: mitä se on ja mitä voimme tehdä pelastaaksemme ilmaston lapsillemme.

Kokouskutsu julkaistaan myöhemmin.

Elina ja Liisi lainattavissa läpi talven

Lastipyörälainaamon sähköavusteiset polkupyörät Elina ja Liisi ovat lainattavissa läpi talven, molemmissa pyörissä on nastarenkaat. Pyörien lisäksi lainaamosta on saatavilla kokeiltavaksi tarakkaan kiinnitettäviä pyörälaukkuja. Lastipyörien osalta lainaamo aukeaa vapun tienoilla.

www.japary.fi/lainaamo


Blogi: Japan tapa duunata – summausta menneestä vuodesta

Vanha vuosi on jäämässä taakse, on aika summata mennyttä ja kääntää katsetta kohti seuraavaa. Omissa toiminnoissa voi tarkastella uutta vuotta aina seuraavan mahdollistajana. Valintamme vaikuttavat meihin itseemme, mutta välillisesti laajaan joukkoon muita ihmisiä ja elollisia olentoja –  puhumattakaan omasta planeetastamme vuosien kuluessa.

Kun tarkastelemme omaa toimintaamme, miten voimme katsoa taaksepäin kuluneeseen vuoteen. Vaikutimmeko? JAPA ry:n merkittävin vaikutus on arjen valintojen esille tuominen ja ratkaisujen esittäminen. Mietimme sijoittumistamme joukkoon tässä alati kasvavan, näiden teemojen parissa toimivien järjestöjen kentässä. Eräs toimintaamme kauempaa seurannut totesi, että Japa on näiden kestävän arjen asukasteemojen puolueeton asiantuntija, joka osaa ottaa huomioon taustalla tapahtuvia kiemuroita. Emme kuulemma kiihkoile liikaa, vaan pysymme asiallisina ja tuomme esille arjen ratkaisuja asukkaiden näkökulmasta perustellen asiamme. Tämä luonnehdinta lämmitti mieltä!

Summataan näin loppuvuodesta yhdistyksen toimintaa keskivertosuomalaiseen. Suomalaisen hiilijalanjäljen lähteet voidaan jakaa neljään osa-alueeseen: asuminen, tavarat&palvelut, liikkuminen ja ruoka. Kuinka nämä teemat näkyvät yhdistyksen arjen toiminnassa? Tämä kepeä katsaus ei kata teemoja kokonaisvaltaisesti, vaan sen osalta, miten ne yhdistyksen toiminnassa näyttäytyvät.

Asuminen

Jos olet käynyt kylässä Japan toimistolla, olet ehkä pannut merkille meidän asuvan varsin ahtaissa neliöissä. Tämän mahdollistaa työntekijöiden yhteispeli tuolileikissä, Mataran toimijoiden yhteistilojen hyötykäyttö ja etätyön tekeminen tarvittaessa. Lisäksi olemme välillä saaneet lainata pöydänkulmaa toisilta toimijoilta erityisesti kesäaikaan, kun muut lomailevat. Vanha sananlasku “Sopu sijaa antaa” luonnehtii osuvasti tilanteen toimivuutta. Kukin väistää vuorollaan. Tilankäytön mestareiksi luonnehdittakoon myös toimistomme lemmikkejä tuolla matokompostissa 😉

Lämmitykseen emme voi vaikuttaa, mutta toimitilojen kokonaisvaikutukseen saamme joitain vastauksia ensi vuonna, kun ympäristöjohtamisen opiskelijat alkavat laskea Mataran hiilijalanjälkeä järjestöille suunnatulla laskurilla.

Liikkuminen

Suomalainen valitsee auton kulupelikseen useimmiten 1-3 kilometrin mittaiselle matkalle. Miten meillä? Työ Japassa on välillä kovin liikkuvaista erityisesti eri yhteistyökumppanuuksien kautta tehtävän vaikuttamis- ja opetustyön puitteissa. Näin loppuvuodesta on ilo huomata, etteivät omat opit ole menneet hukkaan, eikä niitä ole unohdettu täällä arjen toiminnassa. Matkalaskujen mukaan keskimääräinen japalaisen laskuttama yhdensuuntainen henkilöautomatka oli vuonna 2018 pituudeltaan n. 25 kilometriä. Muut siirtymät on hoidettu pyöräillen ja joukkoliikenteellä. Lyhyiden automatkojen vähyys myös tavaroiden kuskaamisessa selittyy toimiston väen aktiivisuudesta hyödyntää käytössämme olevia laatikkopyöriä ja yhteistä Waltti-korttia. Löytyypä henkilökunnan keskuudesta myös oma laatikkopyörä ja biokaasuauto.

Koska työ vaatii välillä jonkun saapumista autolla, on käytettävissämme ollut yhdistyksen kustantamana kaksi parkkilupaa. Liikkumistarkastelun tuloksena huomasimme voivamme luopua toisesta, säästettävillä varoilla kulkee Linkillä koko ensi vuoden ja enemmänkin!

Ruoka

Meillä ruoka on keskeisimmässä roolissa asiasta kouluttaessa. Jonkin verran vuoden varrella ostamme tarjoiluja kokouksia varten. Yhdistyksen hallituksessa on käytössä periaate, että tarjoilut hankitaan sen mukaan, kuin ilmoittautuneita on. Pakkauskoot tulevat usein vastaan, mutta toimiston loppasuut hoitavat kyllä osansa! Ruokahävikin ehkäisyssä auttavat tietenkin myös kaikki mataralaiset. Mahdolliset jämät häviävät kiitettävästi yhteisistä tiloista.

Suurin ostoksia määrittävä tekijä toiminnassamme on toiminnanjohtajan vakava ruoka-aineallergia, mikä estää mm. irtomyynnin hyödyntämisen. Sen kautta oppia on tullut siitäkin, että vastuulliseen ruokailuun pystyy myös tiukemmalla raaka-aineseulalla. Reilu kauppa on meille ostoksissa itsestäänselvyys – paitsi hunajatuotteissa. Ne hankimme lähituotantona, reilusti keskisuomalaisena.

Tavarat ja palvelut

Jälleen kerran vuoden loppusummausta tehdessä huomasimme, ettei toimistotarvikebudjetti pitänyt. Taas jäi ostamatta! Yhdistystoimijoina olemme olleet onnekkaita, että meille on tarjottu muuten poistoon meneviä toimistotarvikkeita, kuten kirjekuoria (valmiiksi painetut osoitteet voi peittää tussilla!), papereita, klemmareita ja muuta. Joskus mietimme, olisiko aihetta perustaa Japan toimistotarvikelainaamo. Sitä mitä ei Japan toimistosta löydy, ei yleensä tarvita.. Omastamme jakaminen on työn tekemistä yhteisen hyvän eteen.

Vuoden viimeinen sivu

Loppuun pieni pohdinta ennen joulua henkilökunnan keskuudesta, omien valintojemme suhteen. On upeaa, että kestävät valinnat alkavat nousta (toivottavasti pysyväksi) trendiksi. Mehän olemme olleet tietämättämme trendikkäitä koko elämämme! Ehkä tuotamme jätettä enemmän kuin lasipurkillisen vuodessa, mutta kaukana emme toimissamme ole sen mukaan, mihin muutoksiin mahdollisuus olisi jyväskyläläisenä nyt ja henkilökohtaisten rajoitteiden mukaan. Mitä tästä opimme? Moni niistä teoista, jotka ovat hyväksi itsellemme ja maapallolle, ovat niitä jokapäiväisiä arjen juttuja, jotka ovat kulkeneet mukana lapsuudesta lähtien. Joskus kannattaa uutisvirran keskellä tutkia omaa toimintaa siltä kantilta, mitä jo tekee asioiden hyväksi. Saatat yllättyä! Tästä saa virtaa uusiin muutoksiin. 

Viimeiseksi se tärkein: Kiitos kaikille vuoden aikana kohtaamillemme ihmisille! Te teette tästä työstä tekemisen arvoista. Kiitokset yhteistyökumppaneille, ilman työtänne ja panostustanne me emme saisi kohdata kaikkia näitä ihmisiä – emmekä teitä! Kiitos keskustelevalle hallituksellemme ideoista ja kommenteista. Kiitokset kaikille, jotka olette jakaneet toimistosirkuksen vuoden aikana. Te teette Japan. 

Samalla energialla kohti vuotta 2019!


Toimisto suljettu 21.12.-6.1.

Toimistomme väki on joulun vietossa 21.12.-6.1. välisen ajan. Toivotamme kaikille oikein mukavaa joulua ja onnea alkavaan vuoteen!


Blogi: Kuidut kiertoon, tekstiilit talteen

Vaate- ja tekstiiliteollisuuden tuotanto on kasvanut räjähdysmäisesti. Pelkästään vaatteiden tuotannon hiilidioksidipäästöt vuonna 2015 olivat 1,2 miljardia tonnia, joka on noin kymmenen prosenttia koko maailman vuosittaisista päästöistä. Hiilidioksidia syntyi siis vaatteiden tuotannossa enemmän kuin kansainvälisen lentoliikenteen sekä rahtilaivakuljetuksen päästöistä yhteensä.

Hiilidioksidipäästöjen lisäksi vaateteollisuus tuottaa kaksikymmentä prosenttia maailman jätevesistä ja pelkästään puuvillan tuotanto kuluttaa 35% maailmalla käytetyistä torjunta-aineista. Tekstiiliteollisuus tuottaa myös huomattavan osan, arviolta noin 0,5 miljoonaa tonnia vuodessa, merien muovisaasteesta tekokuiduista irtoavan mikromuovin muodossa. (YK:n Euroopan talouskomissio UNECE)

Tekstiiliteollisuuteen liittyy ympäristön kuormituksen lisäksi myös paljon erilaisia ihmisoikeusongelmia: alaa kritisoidaan muun muassa vaarallisista työolosuhteista, elämiseen riittämättömistä palkoista ja lapsityövoiman käytöstä.

Toisessa päässä tuotantoketjua vastassa ovat uudenlaiset ongelmat. Kertakäyttökulttuuri ja hetken mielijohteesta ostaminen näkyvät pois heitettyjen vaatteiden määrässä: jokainen suomalainen tuottaa tekstiilijätettä noin 13 kiloa vuodessa (Sitra). Maanlaajuisesti tekstiilijätettä syntyy yli 70 miljoonaa kiloa. Joka vuosi.

Käytettyjen tekstiilien tarjonta ylittää moninkertaisesti nykyiset, usein vasta pienimuotoiset ja aluillaan olevat kierrätysmahdollisuudet. Tekstiilien kierrättämiseen lisähaastetta tuovat usean eri kuitulaadun sekoitemateriaalit sekä vaatteiden napit, nepparit ja vetoketjut. Myös pois heitettyjen tekstiilien vaihteleva laatu hankaloittaa niiden kierrätettävyyttä.

Parhaiten me yksittäiset ihmiset, sinä ja minä, voimme vaikuttaa asiaan tarkastelemalla omia kulutustottumuksiamme. Tuleeko vaateostoksilla käytyä turhan usein? Ostanko vaatteen aitoon tarpeeseen, vai hetken mielijohteesta? Entä vaatekaapistani jo löytyvät vaatteet: käytänkö niitä säännöllisesti? Vai ovatko hyllyt täynnä vaatteita, joita ei tule koskaan käytettyä?

Uudenlaista tapaa kuluttaa vaatteita ja tekstiileitä tarkastelee muun muassa Eettisen kaupan puolesta ry  #lempivaatteeni –kampanjallaan sekä Suomen luonnonsuojeluliiton nuorten ajatushautomo Tankki. Pidetään huolta vaatteistamme ja samalla planeetastamme!

 


Blogi: Nykypäivän Jussi kuokkii päästönsä suohon

Muinoin muuan Jussi ojitti kuokalla lähisuon pelloksi, sittemmin soita kuivattiin koneellisesti metsäntuotantoa varten. Osa metsistä kasvoi ja kasvaa edelleen hyvin, osa ei niinkään. Nyt näitä ammoin ojitettuja soita halutaan ennallistaa hiilinieluiksi, sillä viimeistään IPCC-raportin julkaisemisen jälkeen sellaisille on ollut kysyntää. Suot ovatkin hyviä hiilinieluja, sillä turve on suurin ja myös tehokkain hiilivarasto heti merten jälkeen. Myös metsät sitovat hyvin hiilidioksidia, mutta hiilinieluna suo on ylivertainen. Toki suo päästää ilmakehään muun muassa metaania, mutta kokonaisuutta tarkasteltaessa suon ennallistaminen hiilen varastoksi vie kuitenkin voiton.

Jos itsellä ei satu olemaan ojitettua suota, jonka voisi ennallistaa, voi homman hoitaa sijoittamalla Suomen Luonnonsuojeluliiton ylläpitämään Hiilipörssiin. Sen ideana on kerätä varoja suomalaisten soiden ennallistamiseen hiilinieluiksi ja hillitä siten ilmastonmuutosta. Hiilipörssin kautta ennallistetaan etupäässä sellaisia soita, joiden ojitus ei ole tuottanut toivottua tulosta ja puu kasvaa alueella huonosti. Kuten Koskelan Jussi sijoitti tulevaisuuteen kuokkimalla suosta pellon, nykypäivän Jussit ja Almat voivat sijoittaa tulevaisuuteen ostamalla siivun ennallistettavaa suota Hiilipörssistä.

Käytännössä suon ennallistaminen tapahtuu tukkimalla ojat, jotta vedenpinnan taso alueella kohoaisi. Näin suoekosysteemi palautetaan takaisin kohti luonnontilaa, jolloin suolajisto alkaa palautua ja turpeen muodostuminen – ja samalla hiilen sitominen – käynnistyä. Kokonaisen suon ennallistamista ei Hiilipörssissä tarvitse kerralla rahoittaa, vaan pottia kerätään pala palalta: 50 eurolla saa kuusi aaria, 800 eurolla yhden hehtaarin. Esimerkiksi viisi hehtaaria ennallistettua suota varastoi noin 4400 kiloa hiiltä vuodessa. Tämä vastaa suunnilleen keskivertosuomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä.

JAPA ry:n hallitus päätti myös omalta osaltaan osallistua hiilidioksidin varastointitalkoisiin. Yhdistys lahjoittaa joulumuistamisiin tälle vuodelle varatut rahat Hiilipörssiin, jossa ne kasvavat korkoa 0,5 mm* vuodessa. Hiilipörssi ei ole päästökauppaa eikä sijoitus anna japalaisille lupaa hulvattomiin kulutusjuhliin. Ostettua osuutta ei myöskään voi myydä myöhemmin, vaan sijoitus on lopullinen. Hiilipörssi ei ratkaise ilmastonmuutosta kertaklikkauksella, mutta on hyvä lisä muiden toimien ohella.

*Suon keskimääräinen paksuuskasvu vuodessa.

 

Kirjoituksen lähteenä on käytetty Hiilipörssiä

 

 


Uutiskirje 5/2018

JAPA ry:n syyskokous 27.11.

JAPA ry:n syyskokous pidetään 27.11. klo 18.30-20.00. Ennen kokousta klo 17.30 alkaen Jyväskylän kaupungin maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski ja metsäasiantuntija Reijo Puttonen esittelevät Jyväskylän kaupungin Metsäohjelmaa.

Lisätiedot: kokouskutsu ja ilmoittautuminen

Älä osta mitään – korjaa sen sijaan, me tarjoamme!

Älä osta mitään -päivän hengessä järjestämme vaatteiden korjauspajan yhdessä Jyväskylän kansalaisopiston käsityöneuvonnan kanssa 30.11. klo 9-15. Tule korjaamaan esimerkiksi rikki mennyt takin vetoketju tai lyhentämään housunlahkeet, näin vaate saa vielä jatkoaikaa ja pääsee käyttöön. Päivän aikana korjausompelu on asiakkaille maksutonta ja käsityöneuvonnan tiloissa on myös pieni tekstiilimateriaaleista kertova näyttely. Käsityöneuvonta sijaitsee osoitteessa Vapaudenkatu 39-40.

Tervetuloa mukaan vähentämään yhdessä tekstiilijätteen määrää!

Joulumuistamiset Hiilipörssiin

JAPA ry:n hallitus on päättänyt ohjata yhdistyksen joulumuistamisiin varatut rahat Suomen Luonnonsuojeluliiton ylläpitämään Hiilipörssiin.

Hiilipörssi on ojitetun suon ennallistamisen kauppapaikka. Ostamalla osuuden Hiilipörssistä sijoittaa hiiltä ilmakehästä suohon, Suomen suurimpaan hiilivarantoon. Ylimääräisen hiilidioksidin poistaminen ilmakehästä hillitsee tehokkaasti ilmastonmuutosta.

Lisätiedot: Hiiliporssi.fi

JAPAn toimisto joululomalla 21.12.2018-6.1.2019

 


JAPA ry:n syyskokous 27.11.

Kutsu JAPA ry:n syyskokoukseen tiistaina 27.11.2018 klo 17.30-20.00

paikka: Kansalaistoiminnankeskus Matara, Matarankatu 6, Matarasalin B-puoli (2. krs)

Kokoukseen osallistuville kahvitarjoilu, ilmoittautuminen 23.11.2018 mennessä joko sähköisellä lomakkeella tai puhelimitse arkisin klo 9-15 (p. 0400 361 365). Ennen kokousta Jyväskylän kaupungin edustajat kertovat kaupungin Metsäohjelmasta.

Ohjelma:

klo 17.30

Jyväskylän kaupungin maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski ja metsäasiantuntija Reijo Puttonen esittelevät Jyväskylän kaupungin Metsäohjelmaa.

klo 18.30 JAPA ry:n syyskokous

Kahvitarjoilu

Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio seuraavalle kalenterivuodelle
  6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle
  7. Valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varatoiminnantarkastaja
  8. Päätetään yhdistyksen liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle vuodelle
  9. Päätetään hallituksen jäsenten kokouspalkkiot ja kulukorvaukset
  10. Ilmoitusasiat
  11. Kokouksen päättäminen

Toivotamme niin vanhat kuin uudet jäsenet sekä kaikki muut yhdistyksen toiminnasta, asukasyhteistyöstä ja kestävän kehityksen edistämisestä kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi tilaisuuteen!

JAPA ry:n hallitus


Ilmapiiri – avoin keskustelupiiri ilmastonmuutoksesta 21.11.

Ilmapiiri on avoin keskustelupiiri ilmastonmuutoksesta. Piiri on suunnattu erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille, mutta kaikki ovat tervetulleita ikään katsomatta. Kokoonnumme ke 21.11 Kansalaistoiminnankeskus Mataran aulassa klo 18.00.

Illan teemana on IPCC:n tuore ilmastoraportti ja sen herättämät ajatukset. Keskustelu on vapaamuotoista ja tunnelma rento. Tavoitteena on ajatusten vaihto ilmastonmuutoksesta ja ympäristönsuojelusta hyvässä hengessä teekupposen ääressä. Luodaan yhdessä positiivinen ilmapiiri!