Kompostointikurssien kompostointivinkkejä

Kompostointikursseilla kurssilaisilta koottuja kompostointivinkkejä:

Laita sanomalehti biojäteastian pohjalle.
Pelkät kahvinporot eivät kompostoidu, vaan pitää olla muutakin.
Kannattaa käyttää irtoteetä, mikä maatuu nopeammin kuin teepussit.
Keittiöjätekomposti kannattaa laittaa lähelle ulko-ovea eikä pihan perälle, jotta sitä tulee käytettyä ympäri vuoden.
Seosaine kannattaa säilyttää talvella lämpimissä tiloissa, jolloin komposti ei jäädy niin helposti.
Jäätymisen estämiseksi kasaa lunta kompostin ympärille, suojakelien tultua kannattaa lapioida lumet pois, koska tällöin märkä lumi pikemminkin jäähdyttää.

Kompostorin voi herättää käyntiin keväällä, kun laittaa muovikanisteriin kuumaa vettä.
Kompostiin elintarvikejätettä ja puutarhajätettä sopivassa suhteessa pissillä höystettynä, sekoitettuna ja kuivikkeella kuorrutettuna, niin hyvä tulee!
Virtsaaminen kompostiin kerran viikossa.

Risut ja kepit kannattaa silputa huolellisesti ennen avokompostiin laittamista, jotta maatuvat nopeammin.
Risut pätkittyinä, puiden lehdet pilkottuina, esim. leikkurilla ajetut vaahteranlehdet, juuresten varret ja lehdet, kananmunakennot, kukkien varret.
Vaahteran lehdet ovat kokonaisina huonosti maatuvia.
Kävyt ovat seosaineena hyviä.
Haravoi kariketta kompostin kuivikkeeksi esim. metsätyömaalta.
Kompostorin alle kannattaa laittaa aluslautoja, koska ilman niitä kompostori uppoaa ajan kuluessa maahan ja ilma-aukot tukkeutuvat.
Pakastimesta ei kannata tehdä kompostoria: ruostuu, saranat eivät kestä, tiivisteet lähtevät irti, jolloin kompostoriin menee kärpäsiä, myyriä jne.

Tyhjennä komposti puolet kerrallaan.
1. vuosi kompostissa, 2. vuosi esimerkiksi kurpitsan kasvatuksessa, 3. vuosi keväällä sekoitetaan kasvimaahan.
Kompostointihaluttoman aviopuolison tms. saa houkuteltua mukaan perustelemalla asian rahan säästöllä jätemaksussa (vaikka oikea syy onkin ekologisempi).
Minikomposti (terraario) kompostilieroilla keittiössä on mielenkiintoinen seurattava pienimmillekin.