YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa 1992 hyväksytty, yli 500-sivuinen toimintaohjelma, joka tähtää maapallon kehityksen ohjaamiseen kestävälle pohjalle.
Luonnon monimuotoisuus.
Luonnon monimuotoisuuden suojelua koskeva sopimus, Rion kokouksen tuloksia.
Menetelmä mitata kulutuksen vaikutuksia ympäristöön: mittayksikkönä on ekologisesti tuottava maa-ala hehtaareina. "Jos kaikki kuluttaisivat niin kuin rikkaat teollisuusmaat, ekologinen jalanjälkemme olisi kolmen maapallon kokoinen."
Ekosysteemin toimivuuden ja biologisen monimuotoisuuden turvaaminen, ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnon kestokykyyn.
Tuotteen valmistamiseen käytettyjen, kaikkien materiaalivirtojen mittari. Sisältää myös ne materiaalipanokset, jotka on otettu luonnosta tuotteen valmistukseen mutta jotka eivät sisälly itse tuotteeseen.
Vähemmästä enemmän-ajattelutapa. Mitä vähemmän tuotteeseen tai palveluun käytetään materiaaleja tai energiaa suhteessa siitä saatavaan hyötyyn, sitä ekotehokkaampaa toiminta on.
Menettely, jossa selvitetään, mitä ympäristövaikutuksia tuotteella tai toiminnalla on koko sen elinkaaren ajan. Arvioidaan myös raaka-aineiden hankinnasta ja tuotteesta syntyvistä jätteistä tulevat ympäristövaikutukset.
Laaja käsite, joka pitää sisällään rakenteelliset ja yhteiskunnalliset tekijät, jotka ovat maapallon väestönkasvun ja köyhyyden taustalla. Maapallon laajuista ylikansallista taloudellista toimintaa, jossa pääoma liikkuu vapaasti ja hakeutuu sinne missä tuotto on tehokasta. Markkinavoimien ohjaamaa toimintaa, joka jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan.
Ihmisen toiminnasta johtuvat, lisääntyneet kasvihuonekaasupäästöt, otsonikato ja ilmakehän hiukkasmäärien lisääntyminen johtavat todennäköisesti huomattaviin ilmastonmuutoksiin, jotka voidaan havaita jo lähivuosikymmeninä. Esim. suomalaisen ilmakehänmuutoksen tutkimusohjelman, SILMUn keskimmäisen arvion mukaan vuonna 2050 Rovaniemellä vuoden keskilämpötila vastaisi Jyväskylän ja 2100 Turun nykyistä keskilämpötilaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset elämään maapallolla voivat olla merkittävät.
Kasvihuonekaasut estävät auringon lämmön karkaamisen takaisin avaruuteen. Tätä sanotaan kasvihuoneilmiöksi, ja sen ansiosta maapallolla on elämälle suotuisa keskilämpötila. Ihminen kuitenkin päästää ilmakehään lisää kasvihuonekaasuja, jolloin kasvihuoneilmiö voimistuu ja ilmasto lämpenee. Ilmaston lämpeneminen voi johtaa suuriin ja ennalta arvaamattomiin ympäristömuutoksiin maapallolla. Tunnettuja ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja ovat mm. hiilidioksidi ja metaani.
Tapa mitata toiminnan kestävyyttä, osa Agenda 21-toimintaohjelmaa, esim. kasvihuonekaasupäästöjen määrä, työllisyysaste ja ympäristönsuojelumenot.
Jätteen hyödyntäminen raaka-aineena tai materiaalina.
YK:n ilmastosopimuksen täsmentämiseksi 1997 allekirjoitettu sopimus, joka sisältää teollisuusmaille sitovat, aikataulutetut päästövähennysvelvoitteet. Päästöjä sitoudutaan vähentämään siten, että niiden kokonaismäärä laskee väh.5,2% vuoden 1990 tasosta.
Otsonimolekyyleistä koostuva kerros suojaa maapalloa auringon ultraviolettisäteilyltä. 15-25km:n korkeudessa sijaitsevan otsonikerroksen oheneminen (n.5% vuosikymmenessä) johtuu ihmisen toiminnasta. Otsonikato aiheuttaa UV-säteilyn määrän kasvua maanpinnan lähellä. UV-säteily lisää ihosyöpätapauksia sekä mahdollisesti silmäsairauksia, heikentää vastustuskykyä ja hidastaa kasvien kasvua.
Yhden tai useamman kunnan toimintaohjelma kestävän kehityksen toteuttamiseksi ja yhteisön kehittämiseksi. Sisältää usein erisuuruisia, käytännönläheisiä toimia. Yhtä oikeaa toteuttamistapaa ei ole olemassa, mutta Kuntaliitto on laatinut paikallisagendalle kriteerit.
Poliittinen 27 periaatetta sisältävä asiakirja, joka sitoo valtioita poliittisesti. Agenda 21:ssä sovitaan, miten näitä periaatteita toteutetaan käytännössä. Hyväksyttiin Rio de Janeirossa 1992 YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa. Rion julistus on luettavissa suomen YK-liiton www-sivuilta.
Hyvinvoinnin edellytysten turvaaminen sukupolvelta toiselle, tasa-arvon ja erilaisten kulttuurien elinvoimaisuuden vaaliminen.
1993 perustettu toimikunta, jonka tehtävänä on edistää kestävää kehitystä Suomessa ja toimia neuvonantajana YK:ta koskevissa asioissa. Toimikunnan kokoonpano on laaja, se kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Puheenjohtajana on toiminut Paavo Lipponen. Toimikunta asetettiin uudestaan 2003 ja toimii vuoden 2007 loppuun.
Aineellinen hyvinvointi on kestävällä pohjalla, se ei perustu ylivelkaantumiseen eikä luonnonvarojen kestämättömään käyttöön.
Rio de Janeirossa 1992 hyväksytty, YK:n ilmastomuutoksen yleissopimus, astui voimaan 1994. Sopimuksen allekirjoittaneet maat tunnustavat virallisesti ilmastonmuutoksen olevan ongelma, asettavat tavoiteekseen mm. kasvihuonekaasujen vakiinnuttamisen vaarattomalle tasolle.
1993 perustettu toimikunta, jonka tehtävänä on Agenda 21:n ja muiden Rion sitoumusten vuotuinen seuranta.
Ympäristöjärjestelmällä (ympäristöasioiden hallintajärjestelmällä) tarkoitetaan sitä osaa yrityksen yleisestä hallintajärjestelmästä, jota tarvitaan ympäristöpolitiikasta päättämiseen ja sen toimeenpanoon. Siihen kuuluvat organisaatiorakenne, vastuut, käytännöt, menettelyt, menetelmät ja voimavarat.
Koonnut: Tiina Einola