4.5 Muutamia käsitteitä

Biojäte
Elintarvike, kasvi- tai eläinperäinen jäte, jota voidaan käsitellä kompostoimalla tai laitosmaisesti mädättämällä.

CFC-yhdisteet
Freonit, kloorifluorihiilet. Kemikaaliryhmä, jota on käytetty laajasti mm. ponnekaasuna ja liuottimena sekä jäähdytyslaitteistoissa, lämmöneristys- ja vaahtomuovin valmistuksessa. Otsonintuhoajia.

Energiajäte
Erillisen ohjeistuksen mukaisesti syntypaikkalajiteltu polttokelpoinen jäte.

Ekologinen selkäreppu
Kertoo kiloina sen luonnonvarojen määrän, jonka tuote on koko elinkaarensa aikana kuluttanut (raaka-aineesta jätteeksi).

Erilliskerätyt hyötyjakeet
Joko kiinteistökeräyksenä tai muulla tavalla erilliskerättyjä jakeita kuten biojäte, paperi, pahvi, lasi ja metalli.

Erityisjäte
Jätettä, joka on pidettävä erillään muusta jätteestä määränsä tai jonkin haitallisen ominaisuutensa vuoksi, mutta joka ei kuitenkaan ole ongelmajätteitä. Vaatii kuljetuksen tai käsittelyn aikana erityistoimia, kuten välitöntä peittämistä kaatopaikalla. Erityisjätettä on muun muassa biologinen jäte ja käymäläjäte.

Hyötyjäte
Hyödyntämistä varten talteenotettua jätettä, esimerkiksi keräyspaperia ja -pahvia, keräyslasia ja –metallia.

Hyödyntäminen
Jäte käytetään hyödyksi materiaalina tai energiana.

Jäte
Jäte on tarkoittaa sellaista ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä.

Jätehuolto
Jätteen keräystä, kuljetusta, hyödyntämistä ja käsittelyä sekä näiden toimintojen tarkkailua ja käsittelypaikan jälkihoitoa.

Jäteluokka
Jätelajien ryhmä, joka muodostetaan jätteitä synnyttävän toiminnan perusteella (kotitalousjäte, teollisuusjäte, rakennusjäte) tai hallinnollisten määräysten perusteella (yhdyskuntajäte).

Jätteen synnyn ehkäisy
Jätelain ensisijainen tavoite. Jätteiden syntyä ehkäistään puuttumalla tuotantoon ja kulutukseen jo ennen kuin jätteitä on syntynytkään.

Jätteiden käsittely
Jätteiden koostumuksen, rakenteen tai ominaisuuksien muuttaminen siten, että jäte voidaan hyödyntää, tehdä vaarattomaksi tai loppusijoittaa.

Jätteiden lajittelu
Jätteiden erotteleminen ohjeiden mukaisesti eri lajeihin ominaisuuksien perusteella.

Kaatopaikka
Jätteiden loppusijoitukseen tarkoitettu maa-alue, johon jätteet saa sijoittaa siten, ettei niistä aiheudu ympäristöhaittaa tai vaaraa terveydelle.

Kaatopaikkakaasu
Hapettomissa olosuhteissa (mätänemisessä) kaatopaikalla syntyvä kaasu (pääkomponentit metaani ja hiilidioksidi), jota voidaan käyttää polttoaineena.

Kartonki
Usein monikerroksista, joko ruskeaa, harmaata tai värillistä. Se voidaan myös pinnoittaa esimerkiksi muovilla tai metallilla.

Kasvihuoneilmiö
Ilmakehässä havaittava ilmiö, jossa auringon säteily läpäisee ilmakehän lähes esteettä, mutta ns. kasvihuonekaasut estävät lämmön säteilyn takaisin avaruuteen.

Kasvihuonekaasut
Kasvihuoneilmiötä aiheuttavat kaasut (mm. vesihöyry, hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli, otsoni ja kloorifluorihiilivedyt). Päästävät auringon säteilyn maapallon pinnalle mutta eivät päästä maapallon lähettämää lyhyempiaaltoista säteilyä lävitseen.

Keräyskartonki
Kuitupakkauksia kuten paperipakkaukset, kartonkikotelot, aaltopahvipakkaukset, kartonkiset nestepakkaukset.

Kotitalousjäte
Jäteluokka, johon kuuluu kotitalouksista peräisin oleva kulutusjäte. Yleiskielessä kotitalousjätteitä nimitetään roskiksi.

Keräyspahvi
Puhdasta, kuivaa ja käytöstä poistettua, keräyskelpoista pahvia ja voimapaperia.

Kuivajäte
Jätelaji, joka jää jäljelle yhdyskuntajätteestä biojätteen ja muiden hyötyjätteiden sekä ongelmajätteiden lajittelun jälkeen.

MIPS
Material Input Per Service Unit, Materiaalipanos, mittari joka laskee tuotteen ekotehokkuutta suhteuttamalla sen koko elinkaaren aikaisen materiaalin kulutuksen sen koko elinkaaren aikaisiin käyttökertoihin (esim. paperimuki vs. lasi).

Mätäneminen
Orgaanisen aineen hajoaminen hapettomissa (anaerobisisissa) olosuhteissa, jolloin lopputuotteina syntyy lähinnä metaania ja hiilidioksidia.

Metaani
Palava, hajuton, hiilivety (CH₄). Muodostuu muun muassa kasvien hajotessa hapettomissa olosuhteissa esimerkiksi kosteikoissa ja märehtijöiden pötseissä. Merkittävä kasvihuonekaasu

Nestekartonki
Nestepakkauskartongista valmistettuja kuluttajapakkauksia, kuten maito- ja mehutölkkejä.

Ongelmajäte
Jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Puutarhajäte
Risuja, oksia, ruohoa, naatteja, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan ja puutarhan hoidossa syntyvää biojätettä.

REF
Kuiva- tai energiajätteestä mekaanisella käsittelyprosessilla valmistettu polttoaine, jonka keräyksessä ja/tai valmistuksessa on pyritty erottamaan merkittävä osa polton kannalta haitallisista materiaaleista

Sekajäte
Jätelaji, joka jää jäljelle syntypaikalla kun hyöty- ja ongelmajätteet on lajiteltu, mutta biojätettä ei ole kerätty erikseen.

SER
Sähkö- ja elektroniikkaromu, esimerkiksi televisiot, jääkaapit.

Uudelleenkäyttö, uusiokäyttö
Tuote tai sen osat käytetään uudelleen, jätteen kierrätys takaisin tuotannon raaka-aineeksi.

Uusiomateriaali
Uusioraaka-aineesta valmistettu materiaali.

Uusiotuote
Uusioraaka-aineesta valmistettu tuote.