2.6 Jätemaksut

Kunnan jätemaksu (Jätelaki 1072/1993 §28)

Kunnalla on oikeus kantaa järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä tehtävistä sille aiheutuvien kustannusten perusteella jätemaksua. Jätemaksu voi muodostua yhdestä tai useasta maksusta. Jätteen käsittelystä on kannettava jätemaksu, jolla katetaan vähintään käsittelypaikkojen perustamisesta, käytöstä, käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset.

Jätehuolto EI saa tukea verovaroista!

Kunnan jätemaksun määräämisperusteet (Jätelaki 1072/1993 §29)

Jätemaksun määräämisen yleisinä perusteina ovat jätteen laji, laatu, määrä ja noutokerrat. Perusteina saadaan lisäksi ottaa huomioon jätteen keräys- ja kuljetusolot kiinteistöllä ja noutoalueella, kunnan keräysvälineiden käyttö sekä kuljetusmatka kuljetettaessa jäte yksittäisenä kuljetuksena. 

Jos jätteen määrää tai laatua ei voida vaikeudetta luotettavasti selvittää tai jos ympäristönsuojelun tai jätehuollon järjestämisen kannalta on tarpeellista, voidaan jätemaksun määräämisperusteina käyttää myös kiinteistön kerrosalaa, henkilöiden lukumäärää tai muuta vastaavaa perustetta. Jyväskylän kaupungin Jätetaksa.

Jyväskylän kaupungin laskuri, jolla voi arvioida vuotuisen jätemaksunsa määrän.

Jätemaksuun vaikuttaminen

Asukkaat voivat jonkin verran vaikuttaa omaan jätemaksuunsa. 

• Jätteen määrän vähentäisen kautta astioiden tyhjennysväliä voidaan pidentää

• Astioiden tyhjennysväliä voidaan pidentää myös tehokkaamman lajittelun kautta, jolloin saadaan kaatopaikalle menevän kuivajätteen määrää pienemmäksi.

• Omatoiminen kompostointi säästää biojätemaksussa. 

• Biojäteastian tyhjennysväliä ei voi loputtomiin pidentää terveysviranomaisten määräysten vuoksi: alle 5 huoneiston kiinteistöissä tyhjennysväli talvella max. 4 viikkoa ja kesällä max. 2 viikkoa.

• Yhteiset keräysvälineet kiinteistöillä on oivallinen tapa jakaa jätemaksu naapurin tai viereisen taloyhtiön kanssa. 

• Yhteinen keräysastia -hakemus

Yhteiset keräysvälineet

Kiinteistöt voivat hakemuksesta käyttää yhteistä jäteastiaa. Yhteisen astian voivat ottaa omakotitaloissa asuvat naapurit tai taloyhtiöt. Yhteiseen kimpaan voi liittyä maksimissaan 4 taloutta. Kimpassa yksi maksaa koko kimoan jätemaksun  ja muut tilittävät maksajalle oman osuutensa. Yhteiset keräysvälineet ovat oiva tapa pienentää jätemaksuja. Jätemaksun pienentyminen toteutuu varsinkin biojätteen osalta, sillä biojäteastian tyhjenysväli on lyhyt (sillä maksu perustuu tyhjennyskertoihin, ei jätteen määrään).

Lajittelun vaikutus

Omakotitaloasujilla esimerkiksi keräyskartongin lajittelu erilleen kaatopaikkajättestä vähentää huomattavasti syntyvän kuivajätteen määrää. Näin on etenkin silloin, jos kiinteistöllä ei ole mahdollisuutta polttaa kartonkia, josta suuri osa on polttokelpoista. Keräyskartongin keräyspisteitä on laajalti Jyväskylän aluella, peräti 54 pistettä.

Lajitteluvelvollisuuden laiminlyönti

Lajitteluvelvollisuuden laiminlyönti tapahtuu silloin, kun hyötyjätteen seasta löytyy jotain sinne kuulumatonta jätettä. Tällöin astiaa ei voida tyhjentää, sillä se pilaisi koko lastina olevan kuorman. Silloin edetään seuraavasti:

• Kuljettaja viestittää asiasta työnjohdolle

• Työnjohto ottaa yhteyttä kaupunkiin

• Kaupunki ottaa yhteyttä isännöitsijään/kiinteistön omistajaan

• Tyhjentämättömälle astialle tilataan erilliskuljetus ja astia tyhjennetään sekajätteenä

• Tuntitaksa kuljetuksesta + 115€/tonni sekajätetaksa    

• Kuljetuksen tuntitaksa n. 85€