logo

 
 
 

EU



Jäteneuvojat
-hanke





JKL

Eu

 

 

 
Sisällysluetteloon
Tämän osion alkuun

JÄTENEUVOJAT ASUINALUEILLE -KOULUTUSPAKETTI: KESTÄVÄT KULUTUSVALINNAT

 


1.2 Työkaluja kulutusvalintojen tekemiseen: elinkaariarviointi, ekologinen selkäreppu ja MIPS

Elinkaariarviointi

Elinkaariarvioinnilla tarkoitetaan menetelmää, jossa arvioidaan tuotteen aiheuttamia ympäristövaikutuksia, kuten esimerkiksi syntyvän jätteen määrää, koko sen elinkaaren aikana. Alunperin elinkaariarviointi on kehitetty selvittämään tuotteiden välisiä eroja haitallisten ympäristövaikutusten kannalta.

Jätteen synnyn ehkäisyssä ja vähäjätteisempiä kulutusvalintoja tehtäessä on huomioitava tuotteen koko elinkaari ”kehdosta hautaan”:

  • raaka-aineiden hankinta

  • kuljetukset

  • tuotteen valmistus

  • jakelu

  • käyttö

  • jätteiden käsittely

Tuotteiden elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten havainnollistamiseksi on kehitytetty erilaisia mittareita ja työkaluja. Elologinen selkäreppu, ekologinen jalanjälki, MIPS ja mittatikku ovat käsitteitä, jotka auttavat ymmärtämään ja havainnollistamaan tuotteiden elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia.

Ekologinen selkäreppu

Ekologinen selkäreppu kertoo kiloina sen luonnonvarojen määrän, jonka tuote on koko elinkaarensa aikana kuluttanut. Mitä kevyempi reppu, sitä vähemmän luonnonvaroja on kulunut. Jokainen suomalainen kerää viikossa noin 1500 kilon painoisen ekologisen selkärepun. Esimerkiksi viiden gramman kultasormuksen reppu painaa lähes 2000 kiloa.

Ekologisessa selkärepussa on viisi eri lokeroa:

  • Abioottinen (eloton) lokero

  • Bioottinen (elollinen) lokero

  • Maa-aineslokero

  • Vesilokero

  • Ilmalokero

Abioottisessa lokerossa on elottomaan luontoon kuuluvia uusiutumattomia raaka-aineita kuten esimerkiksi fossiilisia polttoaineita. Bioottisessa lokerossa  on elollisen luonnon uusiutuvia materiaaleja kuten kasvien biomassaa.  Maa-aineslokerossa se määrä maaperää, joka on eroosion vuoksi kulunut. Vesilokero puolestaan sisältää ihmisen luonnosta ottaman vesimäärän. Ilmalokerossa on polttamisessa ja erilaisissa kemiallis-fysikaalisissa reaktioissa kulunut ilma.

Ekologisen selkärepun laskemisessa huomioidaan kaikkien eri lokeroiden paino. Repun viisi eri lokeroa havainnollistavat sitä, millaisia erilaisia ympäristövaikutuksia tuotteilla voi olla.

MIPS

Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että MIPS = tuotteen ekologinen selkäreppu jaettuna käyttökertojen määrällä.

MIPS (material input per service unit) mittaa sitä, miten ekotehokkaasti luonnonvaroja käytetään. Käytännössä se siis tarkoittaa luonnonvarojen kulutusta esimerkiksi kahvimukin käyttökertaa tai pestyä pyykkikoneellista kohden. Mitä kauemmin tai enemmän yhtä tuotetta käytetään, sitä ekotehokkaampi se on. 

Esimerkki: Päihittääkö kangaskassi muovipussin?

Ekologista selkäreppua ja MIPS-käsitettä voidaan käyttää, kun halutaan vertailla eri tuotteiden ympäristövaikutuksia, tässä tapauksessa kangaskassia ja muovipussia. Esimerkiksi kangaskassin ekologinen selkäreppu on 219,5 kg, muovikassin puolestaan vain 1,31 kg. Kangaskassin repun painoa lisää erityisesti puuvillan kasteluun tarvittava vesimäärä.

Pelkän ekologisen selkärepun painon perusteella ei kuitenkaan voida vertailla eri kassivaihtoehtojen ekotehokkuutta. Siihen tarvitaan MIPS-käsitettä, joka huomioi luonnonvarojen kulutuksen lisäksi sen, kuinka kauan tai paljon  tuotetta käytetään. Kangaskassia kestää ja sitä käytetään lukemattomia kertoja toisin kuin muovikassia, minkä vuoksi kangaskassi on muovipussia ekotehokkaampi vaihtoehto. Kangaskassin MIPS siis pienenee eli ekotehokkuus lisääntyy, mitä enemmän sitä käytetään.


Muut työkalut

Ekologisen selkärepun ja MIPS:n rinnalle on kehitetty myös muita vastaavia työkaluja helpottamaan tuotteen koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten vertailua. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen vetämässä Mittatikkuhankkeessa on kehitetty helposti ymmärrettäviä mittatikkuja kulutuksen ympäristövaikutusten kuvaamiseen. Mittatikku auttaa vertailemaan havainnollisella tavalla kahden tuotteen ympäristövaikutuksia. Myös mittatikun tietojen laskenta perustuu elinkaariarviointiin.

Myös ekologinen jalanjälki on paljon käytetty käsite, jota käytetään, kun halutaan havainnollistaa, kuinka paljon maa-alaa tarvitaan kulutustavaroiden ja -palveluiden tuottamiseen sekä jätteiden ja päästöjen käsittelyyn. Sitä mitataan yleensä hehtaareina. Ekologisen jalanjäljen mittarina voidaan havainnoillisuuden vuoksi käyttää myös maapalloa. Tällöin voidaan esimerkiksi laskea, kuinka monta maapalloa tarvittaisiin, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten suomalaiset.